Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Kuusamon vanhan liikekeskustan, torin seudun, tulevaisuudesta on väännetty peistä. Eikä ensimmäistä kertaa.
Koillissanomien vuosikerroista käy ilmi keskustelu, jota käytiin vuosina 1992-1993, eli tasan kaksikymmentä vuotta sitten.
Suunnittelutoimisto teki luonnoksen, jossa ehdotettiin Kitkantien loppupätkän muuttamista kävelykaduksi. Suunnitelmassa kävelykatu oli rajattu Kone Pajulan ja Ouluntien väliselle alueelle. Ajatus sai täystyrmäyksen yrittäjäjärjestössä. Lama oli syvimmillään, eivätkä keskustan yrittäjät halunneet lähteä riskipitoiseen kokeiluun, olisivatko kuusamolaiset oppineet kävelemään kauppaan enemmän kuin viisitoista askelta.
Loputkin suunnitelmasta pistettiin ö-mappiin, kun ilmeni, että parkkiruutujen määrä olisi vähentynyt uusien liikennejärjestelyjen ja viherrakentamisen tieltä.
Seuraava pinnistys oli keskustan kehittämissuunnitelma vuodelta 1997. Aiheeseen palattiin 2000-luvun alkupuolella, jolloin ideointiapua saatiin arkkitehtiopiskelijoilta.
Vuosituhannen vaihe oli taitekohta, jolloin alkoi nykyisen Torangin risteyksen rakentaminen. Tämän kehityksen juuret toi Jorma Kananen julki ansiokkaassa artikkelissaan (KS 23.1.). Marketit tulivat pysäyttämään ohikulkevat matkailijat, jotka aiemmin ajaa posottivat suoraan Rukalle peräkontissaan Oulusta ostetut ruuat ja tykötarpeet.
Kananen kysyy aiheellisesti, kuinka moni haluaa sulkea 70-luvun alussa rakennetun viitostien pätkän Torangista rajan risteykseen, ja ohjata ohikulkuliikenne rekkoja myöten keskustan läpi. Epäilen, että tälle ajatukselle ei käsiä nousisi.
Koillismaan Osuuskauppa yritti laajentaa nykyistä Torikeskusta, mutta hanke kaatui, kun Kirkonkylän jakokunta ei hyväksynyt osuuskaupan 10 miljoonan markan maanostotarjotusta. Kauppaneuvos Tauno Riekki kiitti päätöstä myöhemmin, sillä ilman sitä olisi nykyinen Prisma jäänyt rakentamatta.
Ehdotuksia keskustan kehittämisestä on helppo puhaltaa ilmaan kuin saippuakuplia. Useimmat poksahtavat siinä vaiheessa, kun kysytään, kuka lystin maksaa.
Pitää olla idea, jolle on myös rahoittaja tiedossa. Turusen Unton entiselle postin tontille suunnittelema kauppakeskus on paljon vartijana. Jos liikemaailma ottaa hankkeen omakseen, voivat muutkin tulpat aueta.
Petäjäkankaalle rakennettava golf-kenttä on toivottavasti sellainen vetonaula kuin on kaavailtu. Se toisi kipeästi kaivattua uutta ostovoimaa keskustaan.
Lopuksi on muistettava, että me kuluttajat valitsemme mielemme mukaan. Jos kuusamolaiset haluavat paikallisten yritysten menestyvän, niissä pitää myös asioida. Sympatiasta ei ole palkkojen maksuun.
Petri Karjalainen