Pari päivää sitten levyhyllystäni sattui silmiin vanha Juicen cd. Sieltä muistin yhden suosikkibiisini, jota ollaan monta kertaa Karjalaisen Enskan kanssa duettona laulettukin karaokessa: Bluesia Pieksämäen asemalla.
Jostain muistin syövereistä kaivelin sanoja, jotka alkoivat äkkiä jotenkin loksahtaa nykyiseen tilanteeseen, niin maailmalla kuin koto-Kuusamossakin.
Johdannoksi lainaus perjantaisesta Iltalehden uutisesta Donald Trumpin torstaisesta lehtistötilaisuudesta.
”Median nuhtelun jälkeenTrump kuvaili vaalivoittonsa olleen suurin sitten Ronald Reaganin ja joutui toimittajien hiillostamaksi.
Trumpia huomautettiin siitä, että jokainen Reaganin jälkeen Gerotge W. Bushia lukuunottamatta keräsi vaaleissa enemmän valitsijamiehiä kuin Trump.
Trump kertoi tarkoittaneensa väitteellään rebuklikaaneja. Trumpille kerrottiin Bushin keränneen 426 valitsijamiestä Trumpin 306:een verrattuna.
– Minulle vain annettiin se tieto. Minulle vain annettiin se, meillä oli iso marginaali, Trump puolustautui.
– Olen nähnyt sen tiedon jossakin.
Tätä lukiessani Juice lauloi cd-soittimimessa: ”Kun häipynyt on kaikki todellinen - niin helposti syntyy kuvitellen - toinen todellisuus”
Toinen väite Trumpilta torstaina:
”Trump myös toisti väitteensä siitä, että Hilary Clinton on luovuttanut 20 prosenttia Yhdysvaltain uraanista Venäjälle toimiessaan ulkoministerinä. Esimerkiksi Washington Post-lehti on tarkistanut väitteen ja todennut sen valheelliseksi.”
Nyt Juice on edennyt mahtavassa laulussaan:
”Se kesti hetken vain - se meni johonkin vaan. Aina lyövät toisille korviaan todellisuus ja Pieksämäen asemalla blues. Mihin kaikkeen ihminen pystyykään, luo maailman ihan vain mielellään. Onko kuvittelu totuutta oikeaa? Onko totuus onttoa kuvitelmaa?”
Juice istui laulussaan yksin öisellä tyhjällä Pieksämäen asemalla. Aikansa kuluksi kuvitteli ympärilleen kavereitaan, soittajia, Tampereen sinfoniaorkesterin jousisektion saadaakseen asemalle tunnelmaa.
Juicen kuvitelmat eivät ketään häiritse. Päinvastoin, Pieksämäen asemalla blues on yksi tämän mestarin upeimpia luomuksia. Hän suostui esittämään kappaleensa livenä vain yhden kerran. Tästä esityksestä on jälkipolville jäänyt muistoksi Kaurismäen taltiointi.
Senkin tarina on mielenkiintoinen. Taltiointi katosi vuosikausiksi jonnekin Kaurismäen arkistoihin mutta löytyi lopulta onneksi ja on nähtävissä muun muassa Yuo tubessa.
Trumpin ja eräiden suomalaistenkin julkisuudessa jakuvasti toistamat oman todellisuutensa tuottamat totuudet iskevät meitä korville lähes joka päivä.
Juicen laulu tuottaa mielihyvää edelleen, sitä kuuntelee mielellään ja hyräilee mukana.
Toisen todellisuuden toistajat tuottavat vain pahaa oloa. Epäuskoisuutta ja pelkoa, että se toinen todellisuus muovautuu turhan monen päässä oikeaksi totuudeksi - vaihtoehtoiseksi faktaksi.
Niin tässä laulussaan, kuin monissa muissakin Juankosken mestari oli pelottavan edellä aikaansa. Vaikka tuskin pystyi edes arvaamaan, miltä maailma tulee näyttämään vuosikausia myöhemmin