Keli pääsi yllättämään eilisaamuisen työmatkakävelijän. Niin pitkään ovat lämpötilat tänä syksynä keikkuneet reilusti plussan puolella, etten osannut kylmempään aamuun varautuakaan. Niin mikä ennakointi?
Sää oli siis tiistaina aamukahdeksalta vielä pakkasen puolella ja senhän tietää, mitä märän asfaltin ja pakastumisen yhtälöstä seuraa. Jo kotipihalla astellessa lähtivät jalat alta ja vain nopeat refleksit saivat estettyä takamuksen ja maankamaran kipeän kohtaamisen.
Matka jatkui ja hitaasti hiihdellen ja askeleita varoen pääsin ehjin nahoin työmaalle. Muitakin jalkojaan varovasti toisensa eteen hiissaavia tuli Kitkantiellä vastaan. Mietin vain, että kuinkahan tuovat liukkaat kiirettä terveyskeskukseen.
Aamusta viisastuneena siis työpäivän jälkeen varastoon ja vanhat tutut, hyvin palvelleet nastakengät esille. Tervehdin niitä kuin hyvää tuttavaa ikään ja totesin, että tästä se yhteinen talvinen taival taas alkaa, vakain askelin.
Liekö lähestyvää keski-ikää, mutta jo vuosia olen pitänyt kävelyn helppoutta ja turvallisuutta trendikkyyttä tärkeämpänä. Muodin viimeisimmät virtaukset saavat jäädä kakkoseksi, sillä mieluummin pysyn pystyssä, peitti asfalttia sitten kerros jäätä tai liukkaaksi painunutta lunta.
Enkä liene yksin nastakenkämieltymykseni kanssa. Kenkien liukuesteiden ja erityisesti kiinteänastaisten kenkien myynti kasvaa talvi toisensa jälkeen. Nastat eivät enää ole pelkästään mummojen ja pappojen juttu, vaan yhä nuoremmat polvet luottavat nastakenkien pitoon.
Ilmastonmuutos on rynninyt koillisille korkeuksille ja talvet ovat jalankulkijoillekin yhä vaikeampia vaihtelevien sääolosuhteiden vuoksi. Pihat ja kadut ovat moneen otteeseen kirkkaalla jäätiköllä, eikä yletön hiekan kylväminenkään tuo suurempaa apua. Kerran tai pari kunnolla liukastuneena suunta kulkee kohti kenkäkauppaa ja juuri siksi yhä useampi tarttuu nastakenkiin.
Liukkaus koskettaa meitä kaikkia kulkutavasta riippumatta. Jokainen on ainakin osan aikaa arkisilla matkoilla jalankulkija, vaikka sitten vain parkkipaikan ja kotioven välisen taipaleen ajan.
Kaatuminen ei ole myöskään vain vanhojen vaiva. Päinvastoin, liukastumisvammoja sattuu eniten työikäisille. Ikääntyneillä kaatumisesta johtuvat vammat ovat yleensä vain vakavampia kuin nuoremmilla.
Liikenneturva kyseli viime talvena ihmisten liukastumiskokemuksia. Neljä kymmenestä (38 prosenttia) suomalaisesta kertoi kaatuneensa talven aikana liukastumisen takia. Kaatuneista 27 prosenttia kertoi loukanneensa tai satuttaneensa itsensä liukastumisen seurauksena.
Liukas alusta, huono tien kunnossapito ja pimeys ovat yleisiä kaatumisen syitä, mutta usein myös omasta toiminnasta löytyy parannettavaa. Keliin sopimaton kenkävalinta, kiire tai kännykkään keskittyminen kävellessä ovat usein ainakin osasyynä liukastumiseen.
Tarvitaan siis sekä panostusta kunnossapitoon että kävelijän omaa varautumista. Liukkaus ei onnistu yllättämään, jos seuraa keliennusteita, vilkaisee lämpömittaria ja varautuu ulos lähtiessään pitävin jalkinein. Siis nastat alle ja kengät narskumaan. Taattua on, että liukkaita riittää tänäkin talvena.