Eduskunta rustaa paraikaa sote-järjestämislakia ja maakuntalakia lisukkeineen. Tasavallan hallitus yrittää muotoilla valinnanvapauslakia siihen kuosiin, että voisi esitellä sen eduskunnalle.
Maakunnissa tehdään enemmän tai vähemmän tiivistä työtä, jossa valmistaudutaan soten tuloon. Tavoite Pohjois-Pohjanmaallakin on, että kaikki kansalaiset saisivat tarpeelliset palvelunsa, pääsisivät sujuvasti ja viiveettä hoitoihin sen mukaan, mitä kunkin terveys- tai sosiaalitila tarvitsee.
Pohjois-Pohjanmaalla tätä työtä on tehty Popster-hankkeessa. Sen 17 työryhmää ovat laatineet loppuraporttinsa eli työryhmien näkemykset maakuntamme palvelurakenteesta vuoden 2019 jälkeen.
Hankkeen johto tekee nyt maali-huhtikuussa työryhmien töistä yhteenvetoa, ja hankkeen loppuraportin pitäisi olla valmis kesäkuun lopussa. Jos eduskunta saa lait hyväksytyiksi, väliaikainen maakuntahallinto aloittaa heinäkuun alussa ja jatkaa Popsterin raportin pohjalta.
Olen mielenkiinnolla tutkinut työryhmäraportteja. Ensimmäiseksi pistää silmään, että työryhmissä ei ole ollut ainoatakaan taivalkoskelaista. Kuusamolaisia muutamia, pari pudasjärvistä, ja äkkiä katsottuna muutama jokaisesta muusta maakuntamme kunnasta. Kaikkiaan reippaasti yli kaksisataa ryhmäläistä. Valtaosa tietenkin Oulusta.
Näin vähäpätöinen on Taivalkoski. Tästä voi jotakin päätellä, millaista tulevaisuutta maakuntamme Taivalkoskelle suunnittelee.
Mitä siellä sitten on? Ihan suoraan ei sanota, että Taivalkoski pannaan pakettiin, menkööt taivalkoskiset minne parhaaksi näkevät. Väliäkös hällä.
Mutta rivien välistä ja raporttien taulukoista voi lukea jotakin. Jos Koillismaan nykyiset 91 terveyskeskussairaansijaa vähennetään 49:ään lähivuosina ja suljetaan kaksi vuodeosastoa, mitähän se voisi tarkoittaa? Jos Taivalkosken terveyskeskuksen röntgenissä otetaan maakunnan rötgenpisteistä kaikkein vähiten kuvia, mitähän tarkoittaa, kun aiotaan sulkea pienimpiä rötgenyksikköjä? Jos Taivalkosken terveyskeskuksessa ei aiota järjestää sote-aikana kiirevastaanottoja, mitähän se tarkoittaa taivalkoskisten lääkäriin pääsylle muulloin kuin arkisin virka-aikana?
Nykyisin hyvin toimiva ensihoito hoitaa ison osan sairaushälytyksistä. Konsultoi tarvittaessa lääkäriä, antaa hoidon, mutta pappaa tai mummua ei oikein voi jättää yksin kotiinkaan. Viedään seurantaan vuodeosastolle, josta sitten kotiin seuraavana päivänä. Jos vuodeosastoa ei ole, kuskataan Kuusamoon tai Ouluun ja sieltä pirssillä sitten aamulla kotiin.
Ouluun vuodepaikkoja aiotaan rakentaa lisää, sillä työryhmässä tiedetään, että aina tulee olemaan jokunen sellainen pitkäaikaissairas, joka tarvitsee vuodepaikan. Mutta ei Taivalkoskella. Täkäläiset eivät tarvitse yhtään paikkaa. Keskussairaalasta leikkauksen tai muun hoidon jälkeen jatkohoitoon ja kuntoutuksen lähetetty ei tarvitse paikkaa Taivalkoskella, maatkoon Oulussa ja kulkekoon omaiset siellä, eihän matka vie kuin pari tuntia. Samoin saattohoitoa tarvitsevat kuolevat potilaat ja heidän omaisensa.
Minä olen nyt lievästi sanottuna vähän suutuksissani. Toivottavasti loppuraporteista kuitenkin pyydetään kunnalta lausuntoa.
Ja ennen kaikkea: popsterit ja väliaikaiset maakuntahallinnot ei näitä päätä, vaan päätöksiä tekee aikanaan maakuntavaltuusto, joka aloittaa toimintansa 1.3.2018. Meidän pitää saada sinne isoääninen ja sisukas taivalkoskelainen!