Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Kirjasto on auki vain kerran viikossa perjantaisin. Hiihtolatua Pentik-mäen kautta Kotivaaraan ja takaisin urheilukentälle voi edelleen hiihtää. Latu tosin joudutaan lanaamaan auki urheiluseuran talkootyönä ja sivakointi sujuu otsalampun valossa.
Posion kunnan talous on selkä seinää vasten. Lähes kaikki kunnan menot ovat lakisääteisiä, eikä niissä voi säästää. Edellä mainitut esimerkit ovat lähes ainoita taakkoja, jotka kunta voi enää heittää niskoiltaan.
Vai voiko? Miltä kuulostaa?
En moiti posiolaisia päättäjiä. He ovat urhoollisesti yrittäneet sopeuttaa kuntansa paisuvia menoja suhteessa niukkeneviin tuloihin. Kyläkoulut on lakkautettu, ja koko laajan kunnan lapset ovat pian saman katon alla Posion keskustassa. Lapsia on viime vuosina syntynyt alle 20 vuodessa.
Posio on hoitanut kunniavelkansa vanhuksille rakentamalla palvelukeskus Valkaman. Kunnan historian suurin yksittäinen investointi vei Posion Lapin velkaisimpien kuntien joukkoon. Kaikilla talouden mittareilla mitattuna Posio löytyy listan häntäpäästä, kun sitä verrataan muihin Pohjois-Suomen kuntiin. Talouden puskurit on syöty.
Eilisessä lehdessä oli uutinen, jonka mukaan Posion perusturva tarvitsee 800 000 euroa lisää rahaa. Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Seppo Heikkalan perustelu on kaikille ymmärrettävä: ketään vanhusta tai lasta ei voi jättää hoitamatta. Nykyisellä perusturvan tehtävätaakalla lastattuna Posion kunnalla ei ole elämisen mahdollisuutta, sillä palveluiden tarvitsijoiden määrä kasvaa edelleen.
Uutuuttaan hohtava jäähalli saattaa jäädä nykymuotoisen kunnan viimeiseksi suureksi investoinniksi. Halli jää, kävipä kunnalle miten hyvänsä, ja ainakin kuusamolaiset rättiröttelöineen ovat kateellisia.
En neuvo posiolaisia päättäjiä. He itse tietävät parhaiten, mikä on kuntalaisten parhaaksi. Pian valittava uusi valtuusto on totisen paikan edessä. Sana kuntaliitos – suuntaan tai toiseen – pyörii huulilla, mutta sitä ei uskalla ääneen lausua. Kuinka kallis on itsenäisyys, miten palvelut parhaiten turvataan? Ja toisin päin: kuinka velkaisen kunnan mahdollinen liitoskumppani, Kuusamo tai Rovaniemi, haluaa ottaa vastaan?
Posiolaisten omana toiveena on kevytkuntamalli, jossa musertava perusturvan taakka nostettaisiin leveämmille hartioille ja kunta huolehtisi itsenäisesti lopuista tehtävistä.
Valitettavasti malli ei ole meidän koillismaalaisten valittavissa, vaan kiinni hallituksen linjauksista. Siitä ei ole vielä täyttä selvyyttä, joten otsalampun valossa edetään kohti tulevaa joka kunnassa Koillismaalla.
Petri Karjalainen