Onko tässä muka vaihtoehtoja? Miten muuten kuin tanssin merkeissä Ritva ja Martti Nevala voisivat viettää juhannuksensa?
Heidän tapauksessaan tanssiminen ja haikean kauniisti soiva haitari ovat suorastaan olennainen osa keskikesän juhlaa, onhan pariskunta tavannut aikanaan juuri lavatansseissa Saarenkylän Nuorisoseuran talolla Rovaniemellä.
– Se oli minun ylioppilaskevääni eli vuosi 1978. Meidän askeleemme sopivat niin hyvin yhteen, että olin ihan hurmiossa, Ritva Nevala muistelee.
– Mitään muuta mieleeni ei sitten oikein jäänytkään. Siskoni kommentoikin tanssien jälkeen, että ”hölömökö sie olet, sillähän oli punainen paitaki”, hän naurahtaa.
Käänteentekevistä juhannustansseista on nyt aikaa jo lähes 40 vuotta. Tanssiminen ja etenkin juhannuksen viettäminen tanssin merkeissä on silti edelleen oleellinen osa Nevaloiden elämää.
Matkan varrelle on mahtunut sekä hyvällä että hieman huonommalla tavalla ikimuistoisia juhannustansseja, joista viimeksi mainittuihin kuuluu vuoden 1980 tanssit Aavasaksalla. Itse tanssit sujuivat kyllä sielläkin mainiosti, mutta kuoppaan pystytetty teltta muistutti sateisen illan päätteeksi lasten kahluuallasta.
Erityisen lämpimiä muistoja puolestaan herättää Iisalmen Kyllikinrannan juhannustanssit muutama vuosi sitten.
– Menin edeltä lavalle, kun Martti jäi parkkeeraamaan asuntoautoa. Siellä oli vielä aivan tyhjää, mutta sitten jostain ilmestyi mies, joka pokkasi minut tanssimaan. Monet orkesterit himmailee, jos väkeä on vähän, mutta nämä aloittivat heti voimallisesti. He soittivat Kesäillan valssin sellaisella pauhulla, että se täytti koko lavan nousten kattoon asti, Ritva Nevala huokaa.
Nevaloilla on tapana viettää kesälomansa kiertämällä pääasiassa Keski-Suomessa sijaitsevia tanssilavoja. Työnjako on selkeä: Ritva suunnittelee reitin niin, että joka ilta päästään tanssimaan, ja Martti istuu ratissa. Parhaimmillaan lavalta lavalle on ajettu 14 päivää putkeen.
Juhannuksensa pariskunta haluaa kuitenkin viettää pohjoisessa.
– Meidän kaikki juhannustanssit on tanssittu pohjoisen lavoilla. Juhannus on sellainen hetki, jolloin kaikki vähänkään käyttökelpoiset lavat ovat käytössä, siis sellaisetkin, joissa järjestetään tansseja tasan kerran vuodessa juhannuksena. Kuusamossakin on taas tänä vuonna kahdet juhannustanssit: Kemilän seudun Metsästäjien talolla ja Käylän Korpihovissa, Ritva Nevala tietää.
Juuri Korpihovi on myös Nevaloiden suosikkilava, ainakin mitä juhannustansseihin tulee.
– Se on kauniilla paikalla, siisti, siellä kuunnellaan tanssijoiden toiveita ja matkailuautoille on sähköpaikkoja. Niin ja siellä ei ole naistenhakua, minä en tykkää siitä, Ritva Nevala luettelee paikan parhaita puolia.
Nevalat löysivät toisensa tansseista, mutta suomalaiseen lavatanssikulttuuriin kuuluu oleellisena osana tanssiparin vaihteleminen. Miten omaa rakastaan oikein malttaa luovuttaa toisten vietäväksi?
– Muidenkin (kuin Martin) kanssa voi saada huippuja tanssikokemuksia, Ritva Nevala vakuuttaa.
– Mutta kyllähän se harmittaa, jos varsinkin jiveen joku ehtii hakea Ritvan ennen minua, jiven suosikkitanssilajikseen nimeävä Martti Nevala tunnustaa.
Entä kuinka erityislaatuisina Nevalat omaa ensikohtaamistaan pitävät: Kannattaako muiden haaveilla kumppanin kohtaamisesta juhannustanssien merkeissä?
– Tansseihin voi aina lähteä haku päällä ja aitoa juhannustunnelmaa hakemaan. Sitä sieltä ainakin varmasti löytyy, Ritva Nevala lupaa.
Juhannustanssijan muistilista
Pukeudu siististi. Kukkamekon voi laittaa, mutta ilmankin pärjää. Hikoileminen näkyy vähiten mustassa tai kirjavassa kankaassa.
Jalkaan mukavat kengät. Jos tanssit putkeen neljä tuntia, korko kannattaa pitää maltillisena.
Jätä käsilaukku narikkaan. Tanssin pyörteissä se häiritsee myös tanssipariasi.
Nauti virvokkeita kohtuudella. Vesi on paras janojuoma, eikä juopuneen kanssa haluta tanssia.
Hae ja lähde tanssiin. Pääsääntö on, että hakijalle ei sanota ei.
Asennoidu iloiseen juhannustunnelmaan. Vaikka et olisi huipputaitava tanssija, voit nauttia musiikista ja antautua viejän vietäväksi.