Pottulimpun teko on kulkenut perintönä äidiltä tyttärille Paanajärven Rajalasta.
Nykyisin limppuja leipoo Heikkilän kylästä kotoisin oleva Hilkka Patosalmi o.s. Leinonen.
Hänen äitinsä Betty Leinonen o.s. Rajala (1916-1999) on Kaisa ja Hente Rajalan tytär, yksi heidän yhdeksänlapsisesta sisarusparvestaan Paanajärveltä.
Betty Rajala avioitui Toivo Leinosen kanssa (1916-1950). Toivo on kotoisin Paanajärven Mäntyniemestä. Toivon isä on Eljas Leinonen ja äiti Riitta Vappu Leinonen o.s. Päiväniemi Kuolajärven Sovakylästä.
Pottulimppua leivottiin ensimmäisen kerran syksyllä heti potunnoston jälkeen. Pikkupottu-ruisjauho-massaa imellytettiin yhestä-kahteen vuorokautta ja yhdistettiinn sen jälkeen happanemassa olevaan ruisleipätaikinaan. Pottulimppuja leivottiin pitkin syksyä ja se oli Mikkelin juhlaleipä.
Syksyn ja alkutalven aikana käytettiin kaikki pikkuperunat leipätaikinassa. Keväällä potut ei enää imeltyneet, koska tärkkelys oli potuissa hajonnut. Pottulimppujen leipominen päättyi joulun kahtapuolen, pikkupottujen loppuessa kellarista.
Potunnoston jälkeen, samana iltana, pestään pikkupotuja viiden litran kattilallinen. Jyrätään potut ensin kuiviltaan puukepillä saavissa ja kuorien irtaannuttua potuista, lisättään kylmää vettä ja jatkettaan jyräämistä. Vettä vaihdetaan saaviin ja jatketaan jyräämistä. Vettä vaihdetaan niin usein, että kaikki kuoret irtoaa potuista ja huuhtoutuuu veden mukana pois. Lopuksi lisätään saaviin kylmä vesi ja potut sai jäähä siihen odottamaan keittämistä. Leipomisessa tarvittavat ruis-ja vehnäjauhot pitää varata lämpimään paikkaan tässä vaiheessa
1. päiväPotut imeltymään
Perunat keitettäänn illalla tai seuraavana aamuna. Keitinvesi kaadetaan perunojen päältä pois ja otetaan talteen. Perunat survotaan ja lisätään reilu 1 kg ruisjauhoja. Lopuksi lisätään lämmin perunojen ketinvesi ja sekoitettaan paksuksi taikinaksi 10 litran kattilassa. Viimeiseksi ripotellaan taikinan päälle ruisjauhoja. Laitetaan kattilaan kansi päälle ja nostetaan imeltymään uunin päälle kahdeksi vuorokaudeksi + 30 asteeseen. Kattila peitellään paksulla peitteellä, lämpötila ei saa päässä laskemaan. Lämpötilaa on hyvä tarkistaa lämpömittarilla useamman kerran käymisen aikana.
Kellarista pikkupotut
Myöhemmin syksyllä kun perunojen kuori paksunee pimeässä kellarissa, pestään perunat kuorineen ja keitetään kuorineen vedessä. Perunat kuoritaan lämpimänä veitsellä ja survotaan. Kuoripäällisten perunoiden keitinvettä ei käytetä, vaan lämmintä, 37-asteista vettä lisätään peruna-ruisjauhoseokseen.
2. päivä
Leipätaikina laitetaan käymään aikaisin aamulla puoleksitoista vuorokaudeksi
Edellisenä iltana huoneen lämpöön haettuun, lämmenneeseen leipäsaaviin laitetaan taikinanjuuri ½ kg ja 1,5 litraa lämmintä 30-asteista vettä. Sekoitetaan vesi ja taikinanjuuri.
Lisätään 1,5 kg ruisjauhoja ja sekoitetaan löysäksi velliksi. Nostetaan taikinasaavi uunin päälle käymään 30 asteeseen ja peitellään paksulla huovalla. Taikinan lämpötilan pitää säilyä kolmessakymmenessä asteessa koko käymisen eli happanemisen aikana. Lämpötilaa voi tarkistaa lämpömittarilla useamman kerran käymisen aikana.
3. päivä
Leipätaikinan alustaminen ja leipominen
Imeltynyt perunaseos yhdistetään leipätaikinaan.
Lisätään leipätaikinaan lämmintä vettä 2 litraa ja ruisjauhoja 2 kg ja sekoitetaan.
Taikinasaavi nostetaan uuninpäälle lämpimään ja peitellään, annetaan kohota.
Lisätään siirappia 5 dl ja hiivaa 150 g (3 pkt.) joka on liotettu lämpimään veteen
Lisätään vehnäjauhoja 2 kg ja ruisjauhoja 3 kg.
Taikinasaavi nostetaan uunin päälle kohoamaan.
Taikina alustetaan pöydällä ja paloitellaan, ensin kahtia ja lopuksi neljään osaan. Tästä määrästä tulee 24 - 25 pientä limppua.
Leivotaan limpuiksi ja kohotetaan limput leivinlaudalla liinalla peitettynä lämpimässä uunin päällä.
Limput paistetaan leivinuunissa arinalla + 220 asteessa
Leivät voidellaan paistamisen jälkeen siirapilla ja annetaan jäähtyä.
Leivät paketoidaan seuraavana päivänä alumiinifolioon, folion sisäpuoli laitetaan leivän pintaa vasten. Säilytetään viileässä.
Kun pakastetaan, laitetaan alumiiniin käärityt limput muovipussiin tai limput voi vakumoida.
Näin niiden säilyvyys varmistuu pitemmäksi aikaa.
Paanajärvi
Paanajärvi on 22 km pitkä vuonojärvi Pohjoisessa Karjalan Tasavallassa Venäjällä.
Järvenlänsipää ulottuu melkein Suomen ja Venäjän valtakuntien rajalle.
Paanajärveen laskee Suomesta Oulanka ja Kitkajoki.
Paanajärven ympäristössä on Kansallispuisto ja samalla kohtaa Suomessa on Oulangan Kansallispuisto.
Kuusamon Paana- ja Tavajärven alue jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle Toisen Maailmansodan jälkeen solmitussa rauhassa v. 1944.
Paanajärvi oli Kuusamon suurin kylä ennen sotaa, siellä oli yli tuhannen asukasta.
Rajala oli vanhin suomalaisten asuttama paikka Paanajärvellä.
Pottulimpun ohje on kulkeutunut Rajalasta, säilynyt perimätietona ja -taitona.
