Kuulutko kirkkoon? Etkö, mutta haluat kirkkohäät. Ei hätää. Liity kirkkoon ja eroa, siis kirkosta, heti aamenen jälkeen. Eikä maksa mitään!
Seurakuntien rahat käyvät vähiin ja miksiköhän. Muun muassa siksi, että kirkon jäsenenä käväiseviä ihmisiä on aina vaan enemmän. Kirkonkirjoissa piipahtaja ottaa seurakunnalta ilmaiseksi sen mitä haluaa ja lähtee talosta kirkollisveroa maksamatta.
Kun piipahtaja haluaa kirkkohäät, kastejuhlan tai jonkun muun aamenen, hän liittyy kirkkoon. Kun palvelu on saatu ja aamen sanottu, piipahtaja eroaa kirkosta.
Vaikea uskoa, että näin röyhkeästi kirkkoon kuulumisella keinottelevia ihmisiä edes on olemassa, mutta pakko uskoa, kun pappi niin sanoo.
Näistä sieluista seurakuntien on vaikea iloita. Mutta minkäs teet, kun ihmisten on annettava tulla ja mennä kirkosta siitä riippumatta millä asialla he ovat ja mitä haluavat. Jokainen sielu on otettava vastaan, palveltava ja päästettävä menemään, jos tämä niin tahtoo.
Pitää olla todella hurskas, että jaksaa ymmärtää ihmisiä, jotka käyttävät näin törkeästi hyväksi seurakunnan palveluja.
Aiheeseen tultiin, kun puhuttiin siitä miksi seurakunta lopetti kaksi parkkikerhoaan. Parkissa ei riistäjiä toki ole, mutta kun yhteinen kassa hupenee, paljosta hyvästä joudutaan luopumaan.
Ilmaisen lastenhoidon järjestäminen ei ole seurakunnan ydintehtävä. Vaikka parkkikerho on hyvää tukea lapsiperheille, on ollut pakko todeta, että samankaltaista tukea tarjoavat onneksi muutkin. Seurakunta voi keventää vastuutaan juuri tässä kohdassa ja sijoittaa voimia tuottavampaan ihmisten kanssa olemiseen.
Kuusamon seurakunta perustaa muun muassa koululaisten olohuoneen, jossa voi koulun jälkeen olla lastenohjaajien ja kavereiden kanssa, eikä tarvitse olla yksin kotona. Näin seurakunta vahvistaa haurastunutta yhteyttään koululaisiin ja nuoriin ja heidän koteihinsa.
Näin totisesti kannattaa tehdä, jotta seurakunnassa olisi tulevaisuudessa rippikoululaisia ja kirkollisveronkiertäjiä uskollisempia jäseniä.
Seurakunnan lastenkerhoilla ja rippikoululla voi olla iso rooli ihmisen elämänkaaressa. Muun muassa niiden takia olen heikkona hetkenä sittenkin päättänyt pysyä kirkon jäsenenä, maksanut kirkollisveroa ja säilyttänyt mahdollisuuteni saada ja käyttää seurakunnan palveluja.
Kirkkoon kuulumiseen ja seurakunnan palveluiden käyttämiseen ei vaadita uskoa, mutta joku roti sentään pitää olla.