Ta­sa­työn­töä Riskin opeissa

Heli Heiskanen sanoo, että tasatyönnössä riittää vielä kovasti kehitettävää.
Heli Heiskanen sanoo, että tasatyönnössä riittää vielä kovasti kehitettävää.
Kuva: JANNE KAIKKONEN

Heli Heiskasen valmentajana on viimeisen vuoden ajan toiminut Jarmo Riski. Ansioitunut hiihtovalmentaja asuu Espoossa ja lähettelee sieltä käsin treeniohjelmat Posiolle.

– Jarmolle menee kaikki tieto esimerkiksi sykkeistä. Hän kyllä soittaa heti, jos huomaa niissä jotakin vaihtelua. Joku voisi ajatella, että se on jopa ahdistavaa, kun koko ajan tarkkaillaan. Mutta kyseessä on meidän molempien työ, Heiskanen korostaa.

Vaikka hiihtäjä ja valmennettava asuvat eri puolella Suomea, eivät he ole valmennuksissa pelkästään nettiyhteyksien ja puhelimen varassa. Posiolla Riski piipahti keväällä Nuts Karhunkierroksen aikaan.

– Yleensä se on niin, että kun Jarmo työskentelee yrittäjänä, niin minä menen sinne, missä hän sattuu olemaan. Jos Jarmo on Vuokatissa, niin menen sinne tai vastaavasti jos hän on vaikkapa Rovaniemellä, niin sitten minäkin olen siellä, Heiskanen sanoo.

Heiskanen jatkaa, että Riski on ollut enemmän läsnä hänen harjoituksissaan kuin edellinen valmentaja, 10 kautta Heiskasta valmentanut Veikko Anttonen.

Heiskanen on leireillyt niin suomalaisten ampumahiihtäjien kuin maastohiihtomaajoukkueen kanssa. Kun Ski Classics-kisoissa lykitään nykyään pääasiassa pelkkää tasatyöntöä, niin myös Heiskanen on luonnollisesti kehittynyt tasatyöntäjänä.

– Olin Val Senalesissa maastohiihtomaajoukkueen kanssa, niin Jylhän Reijo ( tuolloinen päävalmentaja ) sanoi, että kyllä on maajoukkueen hiihtäjillä vielä tekemistä tasatyönnön kanssa. Tosin se on huomattava, että maajoukkuehiihtäjillä yhtäjaksoista tasatyöntöä voi olla kisoissa se pari-kolme minuuttia ja minulla sitä voi olla jopa viisi tuntia.

Heiskanen sanoo, että vaikka tasatyönnön eteen on tehty kovasti töitä, riittää siinä vielä kovasti kehitettävää. Niinpä harjoitusohjelmiakin on suunniteltu sen mukaan, että myös tuo oleellisesti pitkiin hiihtomatkoihin kuuluva osa-alue vahvistuisi. Kesäaikaan pääasiassa kotimaisemissaan Posiolla harjoitteleva Heiskanen on saanut lykkiä ylös Kirintövaaran mäkeä.

– Tässä yhtenä päivänä tein neljän tunnin tasatyöntöharjoituksen.

Tasatyöntö vaatii luonnollisesti myös voimaa ylävartaloon ja Riskin ollessa valmentajana, onkin voimaharjoittelua aika lailla kehitetty.

– Minulla pitää punttisaliharjoitukset tehdä tietyn aikarajan puitteissa. Treenaaminen on aika crossfit-tyyppistä. En ole kovin hyvää puheseuraa, kun olen salilla, Heiskanen heittää.

”Olin Val Senalesissa maastohiihtomaajoukkueen kanssa, niin Jylhän Reijo sanoi, että kyllä on maajoukkueen hiihtäjillä vielä tekemistä tasatyönnön kanssa.

Varsinaisen harjoittelun päälle Heiskanen tekee viikoittain myös useita tunteja niin sanottua kehittävää oheisharjoittelua. Kaiken kaikkiaan Heiskasen vuosittainen harjoitusmäärä liikkuu yli 800 tunnissa.

– Viime vuonna tuli 800 tuntia. Tänä vuonna tulee sellaiset 850. Nyt toukokuussa tuli 20-25 tuntia enemmän harjoittelua kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Heiskanen on oikeastaan ainoa suomalainen naishiihtäjä, joka kiertää maratonsarjan hiihtokisoja. Terhi Pollari on hiihtänyt kisoja Ski Mäenpään riveissä, mutta ei ole ollut kaikissa kisoissa mukana. Heiskanen sanoo, että tulijoita kyllä olisi.

– Minultakin on tultu kysymään, että voisinko suositella. Voin toki suositella, mutta kyllä se edellyttää, että olisi jotakin näyttöjä.

Pitkän matkan kisat ovat Euroopassa varsin suosittuja. Kisoissa viihtyvät niin hiihtäjät kuin yleisökin.

– Kyllä siellä yleisöä on ladun varressa.