Alakerta |Helena Matila / helena.matila@koillissanomat.fi
Elämä on tässä ja nyt. Eilistä päivää ei saa takaisin ja huomisesta ei tiedä.
Tässä hetkessä elämisen taito on monelle vaikeaa, tai ainakin itseään on tasaisin väliajoin muistuteltava hetkestä nauttimisesta. Näin myös minulla. Pitäisi osata pysähtyä ja vain olla.
Ihminen elää usein kuin ajaisi jotain takaa, toisin sanoen sitku-elämää. Elämällä tässä ja nyt voi elää ikuisessa ajattomuudessa. Sen kun taitaisi.
Luin kesälomalla terapeutti Tommy Hellstenin paljon kehutun kirjan Pysähdy olet jo perillä. Kirjailija esittelee siinä 12 askeleen polkunsa elämän ihmeen ja riemun oivaltamiseen – miten elää täysipainoisesti tässä ja nyt.
Hellsten purkaa kirjassa omakohtaisia kokemuksia henkisestä matkastaan kohti levollisuuden löytymistä. Hän koki nuorena olevansa olemassa vain suorittamisen ja menestymisen kautta. Loppujen lopuksi ihmisen onnellisuus kuitenkin mitataan kyvyssä elää tässä hetkessä. Jos ei siihen pysty, ei elä. Elämästä tulee vain hengissä selviämistä.
Nuoren Hellstenin pelastus oli Utön saarella asunut isoäiti Agnes, jonka ympärillä leijui aina vahva läsnäolon tunne. Kun hän perkasi kampeloita, hän perkasi kampeloita. Hän ei perannut kampeloita mahdollisimman nopeasti päästäkseen käsiksi muihin töihin, vaan hän perkasi kampeloita. Oli läsnä siinä hetkessä mikä oli, eikä tuntenut kiirettä.
Levollisuuden ja identiteetin puute kuuluvat yhteen. Ne selittävät toisiaan. Kun ihmiseltä puuttuu identiteetti, hän alkaa kuumeisesti etsiä sitä ulkoisista asioista – hienosta kodista, arvostetusta ammatista tai kalliista autosta. Monilla on niin kiire, että he eivät mahdu omaan kalenteriinsa. Identiteettiä etsitään olan takaa, mutta turhaan, sillä se ei ole meidän ulkopuolellamme.
Se on meidän sisäpuolellamme.
Nykyajan ihminen on työnarkomaani, joka ei osaa olla tekemättä töitä. Hän mittaa arvonsa sillä mitä tekee.
Mutta mitä tapahtuu luovuudelle?
Vasta olemisen kautta voi löytää luovuuden. Se tarvitsee tilaa, väljyyttä ja tyhjyyttä. Mitään uutta ei voi syntyä, ennen kuin syntyy tyhjä paikka, jonne se voi tulla.
Pitää perata kampeloita.