Koillismaalle oli toivottu miehen kansallispukua jo vuodesta 1961, jolloin pidettiin ensimmäinen Koillismaan naisen kansallispuvun kurssi. Hanke lähti nihkeästi liikkeelle. Vasta syyskuussa 1981 pidettiin ensimmäinen miehen pukua valmistelevan työryhmän kokous.
Suomen kansallispukuraati nimesi puvun suunnittelijaksi fil.tri Maija-Liisa Heikinmäen. Koillismaalta ei ole säilynyt raadin määräämältä ajalta 1700- ja 1800 -luvuilta vanhoja miehen vaatteita, joten suunnittelu jouduttiin tekemään asiakirjojen pohjalta.
Heikinmäki tutki noin 80 koillismaalaisen miehen pukuvarastot perunkirjoista. Niistä saatiin tarkat tiedot siitä mitä vaatekappaleita tuon ajan miehillä oli ollut ja mistä ja minkävärisistä materiaaleista ne oli valmistettu. Kansallismuseon piirrokset ja muualta Suomesta kerätyt museoesineet auttoivat puvun mallin määrittelyssä.
Kolmen vuoden työn jälkeen työryhmä kuuli tutkijan ehdotuksen puvusta. Kokouksessa valittiin Kuusamon kansaopiston tekstiiliopettaja Märtha Keränen valvomaan mallipuvun valmistusta.
Keväällä 1985 kotiteollisuusalan opiskelijana sain kunnalta mieluisan kesätyön ommella mallipukua. Vietin koko kesän kansaopiston ompeluluokassa. Kesällä valmistui lukuisten harjoitustilkkujen lisäksi kaksi kairalakkia, paita, silkkihuivi sekä housut. Syksyn aikana ompelin opiskelujen iltapuhteina röijyn.
Puvun jokainen pisto ommeltiin käsin, joten loppukesästä neulaa työntävään sormeen oli tullut känsä siitä huolimatta, että paksua sarkaa ommellessani yritin käyttää sormustinta.
Kesän aikana postipaketit kulkivat viikoittain Kuusamon ja Helsingin väliä, sillä raati oli tarkka siitä että jokainen neulanpisto oli alkuperäisesikuvansa mukainen.
Helmikuun 1986 kokouksessaan Kuusamon kotiseutu- ja kulttuurilautakunta esitti toivomuksensa, että puku valmistuisi kesällä pidettäville 38. valtakunnallisille kotiseutupäiville. Tämä toivomus antoi vauhtia vielä puuttuvien esineiden valmistukselle.
Hanna Kurunmäki teki kenkien värikkäät paulanauhat. Kalevala Koru Oy valmisti puvun napit ja vyön metalliosat. Suutari Augusti Hannula valmisti paulapieksut ja suutari Jukka-Pekka Suvala teki puukontupen, puukon, tupakkakukkaron ja vyön nahkaosan.
Puvusta puuttuivat tuolloin, ja puuttuvat yhä, pusero, kauhtana, sukat, turkinvyö, etumus, neuleröijy, piipunrassi, pikiöljypullo ja henkselit. Ne oli tarkoitus valmistaa sitä mukaa, kun saadaan lisää tutkimustuloksia. Tiedon puutteen lisäksi taisi iskeä myös nuukuus. Puvun tutkimustyö ja peruspuvun valmistaminen tuli maksamaan Koillismaan kunnille yhteensä 28 562,20 markkaa.
Koillismaan miehen kansallispuku esiteltiin lehdistölle ja otettiin virallisesti käyttöön kotiseutupäivillä 31.7.1986 eli melko tarkkaan 30 vuotta sitten.
Vaikka puku suunniteltiin perunkirjatietojen perusteella, on olemassa Otawassa vuonna 1832 julkaistu Wilhelm von Wrightin värillinen piirros ylitorniolaisista miehistä, joiden puvut vastaavat lähes täydellisesti pukuamme. Piirrosta voi vilauttaa niille, jotka epäilevät olisiko tällaista pukukokonaisuutta oikeasti ollut olemassa.
Ulla ParviainenKirjoittaja on kuusamolainen kansanedustaja (kesk.)