Kolumni

Tero Karjalaisen kolumni: Laittaa häntä ryysyjä päälle – Näin kuusamolainen suhtautuu takatalveen

-
Kuva: Mikko halvari

Kuusamolaiselta löytyy lohdun sana takatalvessa hytisevälle kanssaeläjälle: "Eipähän tartte helteessä pieksäytyä", kuuluu näkemys, kun pihalle on satanut toukokuussa kahdenkymmenen sentin kinos. Kevätpakkasistakaan ei kannata tehdä numeroa: "Laittaa häntä ryysyjä päälle". Kuusamolainen ei kylmyydestä ihan herkästi valita, vaikka joskus saattaisi olla syytäkin.

Kellojen siirrosta puhutaan paljon, mutta viime aikojen perusteella näyttää siltä, että Suomessa on siirrytty pysyvään talviaikaan jo etuajassa. Niin kylmiä viime aikojen kelit ovat olleet. Viikonloppuna rysäytti lunta ja Rukalta tuli talvista kuvaa. Mitään ihmeellistä säissä ei kuitenkaan ollut. Ilmatieteen laitoksen meteorologin mukaan (Koillissanomat perjantaina 3. toukokuuta) huhtikuun lämpimät säät saattoivat saada toukokuun viileät kelit tuntumaan poikkeuksellisilta. "Kyllä nämä Koillismaan säät ovat aika tavanomaisia vuodenaikaan nähden.", kuivakka toteamus kuului. Yleisen elämänkokemuksen perusteella sääennustaja saattoi olla oikeassa. Kylmyys kuuluu Koillismaan ylängölle siinä missä yötön yökin juhannuksena. Olosuhteiden toteaminen on Kuusamossa helppoa. "Siitä tietää, että on lunta maassa, kun harakat hyppii hangella", kotona tavataan sanoa.

Taistelu talvea vastaan kevään puolesta näyttää olevan Kuusamossa ylisukupolvista. Itse olen käyttänyt lukuisia tunteja hakatessani rautalapiolla jäätä irti pihalta, jotta se sulisi nopeammin. Jokunen vuosi sitten huvitti suuresti nähdä pienet sukulaispojat valokuvassa jättiurakan ääressä. Lumen keskeltä pilkisti kolme pipoa, kun jalkapallohullut pojat lapioivat itsensä korkuista hankea pihakentältä sivuun. Kesään mennessä se suli.

Kuusamon säät palaavat lapsuutta ja nuoruutta muistellessa helposti mieleen. Koulut olivat loppuneet pari päivää aikaisemmin. Ensimmäisinä kesälomapäivinä nakkeli vähän räntää ja tuuli. Kun aamulla avasi verhot, maa oli valkoisena. Kotoa tuli jälleen myönteinen näkemys takatalvesta: "Eipähän ole sääsket haitolla". Kylmää oli myös päättäjäispäivänä. Sen jälkeen kun meidät lakitettiin ylioppilaiksi Kuusamon Liikuntahallissa, kävelimme sankarihautausmaalle seppeleen laskuun. Räntää nakkeli. Kun mummo ja pappa juhlivat aikoinaan 50-vuotishääpäiväänsä Käsmässä, maa oli aamulla valkoisena ja autoissa kesärenkaat.

Näppituntumalla arvioisin, että helteiden kanssa kuusamolainen pärjää huonommin kuin kylmyyden. Eräs sukulaismies muutti autotalliin asumaan, kun lämpötila oli ollut viikon yli +20 asteessa. Talossa oli kuulemma niin kuuma ettei siellä "nuku pirukaan" (joka tunnetusti viihtyy lämpimissä paikoissa). Kesällä sää viilenee ennen pitkään vääjäämättä, mutta sitäkään ei kannata ylikorostaa. "Joutihan tuo kylymetäkkin", kotona sanotaan talven alkaessa puhaltaa ensi henkäyksiään.