Juoruilu on merkillinen asia. Sen maine on alhainen. Jotenkin sivistymätön. Juoruilun kohteena oleminen loukkaa joka kerta. Mutta toisaalta, kukapa meistä ei nauttisi päästessään kunnon juorukylpyyn, kunhan vain kohde on meille herkullinen. Nautintoa lisää, jos juuri sinulla on jokin pienenmoinen yksityiskohta lisätä keskusteluun. On tutkittua, että juoruilu yhdistää. Sanottakoon, sivistyksen tasoon katsomatta, juoruilu on meillä sisäänrakennettu. Muuttumaton osa ihmisyyttä. Mutta miksi?
Ihminen. Mentäessä syvemmellä juoruiluun meidän on itse asiassa mentävä evoluution historiassa sata tuhatta vuotta taaksepäin. Maailmaa asutti silloin homo sapiensin lisäksi lukuisia muita eri ihmislajin edustajia ”pysty ihmisistä” (homo erectus), ”solon laakson ihmisiin” (Homo soloensis), Neanderin laakson ihmisiin (Homo neanderthalensis) jne...
Tänä päivänä kuitenkin homo sapiens on planeettamme kiistaton yksinvaltias, Jumalolento, jonka menestystarina on vertaansa vailla! Tutustumalla mikä teki eron homo sapiensin ja esimerkiksi ”Neanderilaisten” välillä pääsemme juoruun kiinni. Uusimmat tutkimusaineistot, kun vielä kertovat, että sata tuhatta vuotta sitten homo sapiens ei onnistunut valtamaan Levanten alueita Neanderilaisilta vaan meidät ajettiin takaisin Itä-Afrikkaan!
Kognitiinen vallankumous. Yuval Noah Harris avaa kirjassaan ”Sapiens ihmisen lyhyt historia” homo sapiensin voittokulkua. Noin 70 000 vuotta sitten luultavimmin sattumanvarainen geenimutaatio aivoissamme sai käyntiin tapahtumasarjan jonka Harris niputtaa ”kognitiivikseksi vallankumoukseksi”. Geenimutaatio vinksautti ajatteluamme mahdollistaen mielikuvituksen, oppimisen, tehden viestinnästä rikkaampaa. Myös tarut, uskonnot ja myytit syntyivät, josta todisteena mm. Stadelin leijonaihminen. Ero Homo Neanderthalensiksen tai vaikka apinan ja homo sapiensin välillä alkoi muodostua. Kun apina osaa todistettavasti viestiä ”varo, leijona” (jolloin ryhmä kiipeää puihin) tai ”varo, kotka (jolloin ryhmä laskeutuu puusta), homo sapiens vastaavasti alkoi ”aivotällin” jäljiltä muotoilla sanomisiaan muotoon: ”leijona on heimomme suojelusenkeli”.
Juorun arvo. Tänä päivänä -missä raha on jumala- opetetaan hyvien luottotietojen tärkeydestä. Napin klikkauksella myyjä voi varmistaa onhan ostava henkilö hyvä ja luotettava homo sapiens. Mitä enemmän luottoa löytyy sen parempi yhteiskuntamme yksilö on kyseessä. Kognitiivisen vallankumouksen aikaan hyvä yksilö tarkoitti heimolle luotettavuutta. Kehittyneet aivomme paransi luotettavuuden selvittämistä. Pystyimme kysymään tuntemattomasta henkilöstä tietoja muilta osapuolilta, entistä monipuolisemmin. Sosiaalisena eläimenä meitä alkoikin luonnollisesti kiinnostaa, ei niinkään missä puhveli on, vaan mitähän muut ihmiset minusta ajattelevat. Juoruilu lisäsi homo sapiensin heimokokoa joka oli suoraan verrannollinen voimaan. Voimakkaammalla heimolla homo sapiens valtasi Neanderilaisten alueet Levantista.
Toki, tämä on teoria, mutta miettikäämme tarkemmin mistä lehdistön klikkaukset, sosiaalinen media tai kahvipöytäjutut suurimmalta osin tänäkin päivänä koostuvat. Emme totta puhuen edes pysty vastustamaan kunnon juorua. Myös miettiessä faktaa ”miksi huono kello kaus kuuluu” johtunee yksinkertaisesta syystä, että 70 000 vuotta sitten luottamalla väärään ihmiseen maksoit siitä hyvin todennäköisesti hengelläsi.
Juoru on siis ikiaikainen luottopäätös, joka mahdollisti homo sapiensin maailmanvalloituksen!