Harri Lämsä on Koil­lis­maan Osuus­kau­pan uusi toi­mi­tus­joh­ta­ja – Uusi johtaja aloit­taa teh­tä­väs­sään maa­lis­kuus­sa

Lue tietopaketti: Mitä ää­nes­tä­jän olisi hyvä tietää alue­vaa­leis­ta? Ko­ko­sim­me ky­sy­myk­set ja vas­tauk­set

Osallistu lukijaäänestykseen: Valitse Koil­lis­sa­no­mien paras kansi vuo­del­ta 2021

Tie­sit­kö kuinka jää vah­vis­te­taan tonnin kan­to­kun­toon? Esa Kur­vi­nen näyt­tää: ”Ensi vii­kol­la saa­te­taan päästä nuo­tal­le”

Esa Kurvinen näyttää kuinka jää vahvistetaan reittämällä se tuuralla muutaman kymmenen metrin välein.
Esa Kurvinen näyttää kuinka jää vahvistetaan reittämällä se tuuralla muutaman kymmenen metrin välein.
Kuva: Mikko Halvari

Esa Kurvinen mittaa jään paksuutta Kuusamojärvellä. Jäät ovat nyt matalilla jo 8-10 sentin vahvuisia Kuusamon Mustaniemestä lähdettäessä. Jää on vahvaa noin 4-6 metrin syvyisillä vesillä. Selät syvien vesien yllä jäätyivät vasta muutama päivä sitten.

– Jäät ovat nyt aika tasavahvoja matalemmissa kohdissa, Kurvinen kertoo.

Kurvinen vahvistelee samalla mittareissullaan reittiä talvinuotan vetoon.

Nuottamiehellä on konstit hallussa. Tekniikka on se, että hän tökkii pieniä reikiä tuuralla mennessään muutaman kymmenen metrin välein.

– Vesi nousee siitä. Siten se vahvenee jo seuraavana yönä, kun vesi nousee lumen pintaan ja jäätää, kertoo Kurvinen.

Parhaassa tapauksessa 15 senttinen jää kantaa Kurvisen mukaan nuotan noston varmasti.

– Kun tuuralla tökkään muutaman kymmenen metrin välein se nostaa jäälle vettä ja jäätää reitin, kertoo Esa Kurvinen nuotanvetäjän konstin.
– Kun tuuralla tökkään muutaman kymmenen metrin välein se nostaa jäälle vettä ja jäätää reitin, kertoo Esa Kurvinen nuotanvetäjän konstin.
Kuva: Mikko Halvari

Nuottaporukka odottelee jo pääsyä järvelle. Kuusamo on merkittävää muikunpyyntiseutua.

– Kyllä me varmaan lähetään, kun tulee toistakymmentä senttiä jäätä, kertoo Tarmo Määttä. Muojärvi ja isommat järvet ovat pian hyvässä jäässä, Määttä kertoo.

Nuotan nosto vaatii vahvat jäät, sillä se kelataan ylös moottoreilla rummuksi kutsutulle laitteelle. Kostea nuotta painaa moottorien kanssa melkoisesti.

– Se rumpulaitteisto painaa märän nuotan kanssa semmoisen 800-1000 kiloa, sanoo Kurvinen.

"Se rumpulaitteisto painaa märän nuotan kanssa semmoisen 800-1000 kiloa.

Iso työkelkka kuitenkin jaksaa vetää nuottavehkeen jäälle.

– Rumpu tulee sellaisella ahkiolla kelkan perässä. Se on melko suuri, noin viisi kertaa neljä metriä ainakin kooltaan.

Nuotan veto aletaan varmasta paikasta ja Kurvisen valmistelemaa reittiä pitkin.

– Nehän nuo syvät selätkin jo jäätyivät, mutta ei siellä ole jäätä kuin 3-4 senttiä. Sinne en uskalla vielä mennäkään.

Jäätä on Kuusamojärvellä matalemmissa paikoissa jo lähes kymmenen sentin vahvuinen kerros.
Jäätä on Kuusamojärvellä matalemmissa paikoissa jo lähes kymmenen sentin vahvuinen kerros.
Kuva: Mikko Halvari
"Nehän nuo syvät selätkin jo jäätyivät, mutta ei siellä ole jäätä kuin 3-4 senttiä.

Määttä kertoo, että talven muikkusaalista on vielä mahdotonta ennakolta arvailla. Saaliit ovat vaihdelleet viime vuosinakin. Toiset vuodet ovat parempia, mutta viime talvi oli kuulema heikko.

– Viime vuonnahan oli talvisaalis hyvin huono, nyt on arvoitus että millainen on tämä vuosi.

Kesän saalistakaan ei voi tulevan talven saalista oikein päätellä. Sen verran Määttä arvioi, että muikku saattaa olla pientä.

– Muojärvessä oli niin pieni se muikku, että kelpaako se minnekään – ei tiietä.

Määtän ja Kurvisen nuottaporukan lähdöstä ensi viikolla nuotan määrää tuleva sää. Lauhtumisia ja pakastumisia on lupailtu.

– Yleensä on aloitettu marraskuun lopulla tai joulukuun ensimmäisellä viikolla, kertoo Kurvinen.