Suomen tiestön arvo on 15 miljardia euroa. Tämän omaisuuden hoito on laiminlyöty niin, että korjausvelkaa on kertynyt jo 1,5 miljardia euroa ja lasku kasvaa koko ajan. Tiestön huono kunto vaarantaa myös liikenneturvallisuuden. Näin kertoo huolissaan oleva Autoliitto.
Autoliitto vaatiikin uudelta eduskunnalta toimia, jotta tiestön kuntoa voitaisiin parantaa.
Toive on oikea. Sen voi jokainen koillismaalainenkin allekirjoittaa. Tiet ovat kunnossa, joka tuo mieleen jonkin muun maan kuin hyvinvointi-Suomen. Koillismaan päätiet pelastaa se, että suhteellisesti liikennemäärät ovat vielä pieniä, mutta alempitasoisella tiestöllä laiminlyönti näkyy selvemmin.
Tiestön heikentyminen johtuu tiemäärärahojen alimitoituksesta. Rahaa ei silti todellisuudessa säästy, vaan kustannukset siirtyvät tuleville vuosille. Liikenne- ja viestintäministeriön lanseeraama kansallinen älyliikenteen strategia ei poista oikeasti teiden kunnossapidon tarvetta. Suomi kulkee ja toimii renkailla, ei biteillä.
Autoilijoilta ja motoristeilta kerätään vuosittain noin seitsemän miljardia euroa veroina ja veroluonteisina maksuina, mistä vain noin kymmenys palautuu tiestön rakentamiseen ja ylläpitoon.
Tieliikenteen osuus Suomen henkilöliikenteestä on 93 %, josta yli 80 % taitetaan henkilöautoilla.
Todennäköistä kuitenkin on, ettei tilanteeseen tule muutosta. Tiestö rapautuu jatkossakin, ja autokanta vanhenee edelleen. Vaikuttaa siltä, ettei meillä tosiasiallisesti ole varaa edes olemassa olevan tierakenteen ylläpitoon. Poliitikkojen on silti päätettävä nyt jatketaanko samalla tyylillä, vai muutetaanko kehityksen suuntaa.
Mikäli tiestöön ei satsata, on vain hyväksyttävä yhä alenevat nopeusrajoitukset, kasvavat matka-ajat ja kustannukset.
Suuria summia tiestöön ei ole laittaa, ja pääpaino on siellä missä liikennekin. Unohtaa ei kuitenkaan saa, että valtaväylien ulkopuolella on tiestöä, joka on käyttäjilleen elinehto.
Ympäristöasioista puhuttaessa saa kuvan, että liikenteen päästöt ovat suurimpia tekijöitä. Todellisuudessa tieliikenne aiheuttaa vain noin viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä, mistä henkilöautojen osuus on noin puolet.