Uusi vuosi – sama vanha arki!
Valkoisen vuodenajan lumipeitteinen luonto valaisee kaamosta. Hienoa, että vuoden saa aloittaa keskellä kauneinta talvea. Kalenterikin on liki käyttämätön ja täyttämätön. On lupa suuntautua uuteen. Toivotaan parempaa, terveempää ja ehkäpä hitusen onnellistakin vuotta. Vielä tuoreehkot uudenvuodenlupaukset odottavat unohtamistaan. On vilpittömän inhimillistä huijata itseään. Miten juuri tänä taianomaisena vuonna pystyisi siihen, mihin ei viimeiseen viiteen vuoteen tai vuosikymmeneen ole kyennyt? Tänäkin vuonna tuli siis otettua itseä niskasta kiinni ja luvattua liikaa.
Ystäväni suomenkartan alareunalta soitti. Hän on toteuttanut edellisvuoden lupauksensa. Hän hehkutti japanilaisen ammattijärjestäjä Marie Kondon oppien neroutta. Onkin ihmeellistä, miten siivous ja tavaroiden järjestely saa kodin järjestykseen ja siistiksi! Japanittaren mukaan kuulemma tulee kysyä itseltään, että tuottaako kukin tavara iloa? Jos ei tuota, niin sen voi heittää pois. Kertakäyttökulttuuria? (Uskaltaisiko kysymyksen esittää myös vanhan puolison kohdalla? Kierrätystä!)
Marie Kondo –Method eli kotoisasti konmaritus yleistyi muutama vuosi sitten. Kondon kirja Siivouksen mullistava taika ilmestyi suomeksi 2015 villittyään sitä ennen maailmalla. Niinpä ystävänikin perkasi omakotitalollisen arvoroinaa lasten pois muutettua. Oli tusina kelpoisia kumisaappaita, joissa oli nyrkinkokoinen pikkureikä odottamassa paikkaamista. Oli rippikouluaikaiset puvut noin kolmekymmentä kiloa sitten. Minikiertotalouden potentiaalia ja ongelmahukkaa kertyi monta peräkärryllistä. Tavallisen kokoinen perustalo on tilaihme. Harvoin numero 37 jalkineeseen mahtuu 42 kokoinen jalka. Tiiviisti varastoidun tuotevalikoiman alimpia arkeologisia kerroksia ei nähty vuosikymmeniin.
Mitä tapahtuisi, jos kaikki konmarittaisivat huushollinsa tyhjiksi ja tavarattomiksi? Massan säilymislakia vapaasti mukaillen massan määrä pysyy suljetussa järjestelmässä vakiona. Tavara ei katoa maailmasta, vaikka sen omasta pesästä reunan yli hylkäisikin. Kirpputorit ja kierrätyskeskukset ratkeaisivat liitoksistaan - entisestään. Tarjonta ylittäisi kysynnän, koska poistokampe ei ole oikealla tavalla retroa eikä trendikästä juuri nyt. Roskarekkaralli kiihtyisi entisestään matkoillaan jätteenpolttolaitoksille. Kaatopaikat täyttyisivät äärilleen lajitteluun kelpaamattomasta jätteestä. Vapautuisi lisää hiilidioksidia piikkinä ilmakehää lämmittämään.
Vai olisiko sittenkin parempi hyväksyä mukavuudenhalu ja olla tekemättä mitään? Jatketaankin esineisiin sitoutuneiden muistojen ja hiilidioksidin välivarastointia kodin seinien sisäpuolella kuten tähänkin saakka. Siirretään asia tulevien sukupolvien ratkaistaviksi tavan mukaan. Toivottaisiin hyvää ja parasta joka uusi vuosi. Herättäisiin vasta katastrofin tapahduttua, kun lunta ei enää ole. Piirun verran yli liian myöhään.