Pimmeetä aamulla, pimmeetä pian iltapäivästä. Siinä välissä pitäisi olla päivänvalon aika, mutta tuo synkän harmaa himmeä kajo ei riitä. Ei alkuunkaan, eikä sitä kehtaisi edes valoksi kutsua.
Pimmeetä on siis päivälläkin.
Kun pitkä lumeton syksy tuo pimeyden aamuihin ja päiviin, hiipii mieleen ja kehoon helposti sitkeä väsymys. Kellojen siirto talviaikaan tuntuu vaan lisänneen pimeän määrää.
Herääminen on vaikeaa, vaikka olisi nukkunut pitkään. Tuntuu, ettei uni virkistä ja sitä herää väsyneenä. Väsymys jatkuu lähes koko päivän. Syksy ja alkutalvi on raskasta minun lisäkseni monelle muullekin suomalaiselle.
Arviolta joka kolmas kärsii kaamosväsymyksestä. THL:n tuoreimman kansallista terveydentilaa mittaavan Finterveys-tutkimuksen mukaan runsaasti kaamosoireita on noin 23 prosentilla suomalaisnaisista ja 14 prosentilla suomalaismiehistä. Suurin osa voi parhaiten kesällä, kun auringonvaloa on saatavilla jatkuvasti. Kaamosoireilua vakavampi tila on kaamosmasennus. Se on sekoitus kaamosoireita ja tavallisia masennusoireita.
Tyypillisiä kaamosoireita ovat lisääntynyt unentarve, hiilihydraattipitoisen ruoan himo ja ärtyneisyys. Pitsa ja suklaa maistuvat – hiilihydraattipitoisten ruokien nauttiminen kertoo ihmisen ikiaikaisesta tarpeesta varastoida energiaa talven varalle. Käyttäydymme kuin talviunille vararavintoa tankkaava karhu. Valitettavasti emme vain voi käpertyä talviunille otsojen tavoin.
Kaamosväsymyksellä on biologinen tausta. On kyse hormonien ja välittäjäaineiden, kuten vuorokausirytmiin vaikuttavan melatoniinin sekä serotoniinin määrän tasapainosta.
Aurinkoa ei korvaa mikään, mutta onneksi on olemassa keinoja, joiden avulla oloa voi pimeän kauden alkaessa helpottaa. Jo se auttaa, että on itselleen armollinen ja hyväksyy sen, ettei ole energisimmillään talvikuukausina.
Väsymyksen nujertamiseksi suositellaan terveiden elintapojen noudattamista. Terveellinen ja monipuolinen ravinto, liikunta sekä riittävä lepo ja uni ovat tärkeitä.
Varsinkin aamuun ja aamupäivään ajoittuva pieni liikuntatuokio helpottaa monia. Ulkoliikunta olisi ihanteellisinta ajoittaa keskipäivän tienoille, jolloin luonnonvaloa on edes vähän tarjolla. Muuten liikunnan laadulla tai lajilla ei ole merkitystä.
D-vitamiinit ja kalaöljyt on hyvä kaivaa kaapista viimeistään tässä vaiheessa. Kirkasvalolampun käytön hyödyistä kaamosväsymyksen hoidossa on myös lukuisia tutkimustuloksia.
Kun pimeys painaa päälle, on levolle annettava aikaa. Väsymys alkaa helpottaa viimeistään talven taittuessa kohti kevättä ja valon määrän kasvaessa.
On tärkeä muistaa, että ihminen ei ole kone. Ihmiskeho ja -mieli tarvitsevat lepoa, eikä tarkoitus ole puurtaa kellon ympäri seitsemänä päivänä viikossa. On oltava suopea ja armollinen itselleen, suotava itselle lepoa ja rentoja päiviä.