Kolumni

Toimittajalta: Asfaltin rapinaa lenkkitossujen alla

-
Kuva: Mikko Halvari

Sulat ja hiekasta vähitellen puhdistuvat kävelytiet. Asfaltin rapina lenkkitossujen alla. Kuralammikoiden kiertelyä ja sulavan maan tuoksua. Pullistuvia pajunkissoja ja pikkulintujen kevätkonsertti.

Ai että kevät tekee ihmiselle hyvää! Lämpenevä sää ja aurinko suorastaan pakottavat ulos ja liikkeelle.

Kiinnostus omaan kuntoon ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin innostaa yhä useampaa suomalaista aloittamaan lenkkeilyn ja juoksuharrastuksen.

Kevät on loistavaa aikaa ajaa itsensä sisään uuteen harrastukseen, sillä silloin välttyy helteiden ja pakkasten kaltaisilta ääriolosuhteilta.

Keväällä käynnistyvät myös lukuisat juoksukoulut eri paikkakunnilla. Suositut ryhmät houkuttelevat kuntoilijoita treenaamaan yhdessä laajalla ikähaitarilla. Aloittelijalle juoksukoulu on hyvä tapa päästä sisään lajiin ja omaksua oikea tekniikka, jolloin vältytään myös yleisimmiltä rasitusvammoilta.

Juoksutossut istuvat kiireiseen nykyarkeen kuin nakutettu – siitä vain jalkaan ja menoksi. Ei ihme, että lajin sanotaan nousseen koko Suomen trendiksi. Harrastajien määrä on lähes tuplaantunut sitten vuosituhanteen vaihteen ja arviolta lenkkeilyä tavalla tai toisella harrastaa 700 000 suomalaista.

Juoksu on pitkälti saman toistoa. Lenkkeilijänä tykkään juosta yhtä ja samaa reittiä järvenrantamaisemia kiertäen. Tutun lenkin tömpsyttely ei töki, vaan saman kierroksen vetäminen automaattiohjaus päällä tyhjentää pään mitä tehokkaimmin.

Vapaampaa harrastusta ei olekaan – sinä itse päätät tahdin ja reitin.

Kävely- tai juoksulenkille lähteminen on mitä parhain tapa terapoida itseään stressaavan päivän jälkeen. Se on myös parasta lääkettä, kun väsyttää, laiskottaa tai ärsyttää.

Lenkkipolulle unohtuvat niin työ- kuin muutkin huolet ja stressin aiheet.

Juoksussa on tärkeää pitää syke tarpeeksi matalalla, varsinkin jos tavoitteena on peruskestävyyden vahvistaminen. Hiljaa hölkätessä ehtii myös havainnoida ympäristöään, tuntea tuoksut ja kuulla lintujen laulun. Stressiä ei lenkistä saa ottaa.

Lenkki terapoi päätä, mutta toki liikkumaan lähteminen tuntuu myös kunnossa. Tuntitolkulla ei tarvitse hikoilla, sillä tutkimukset kertovat, että jo viiden minuutinkin juoksu saa kropassa aikaan tuntuvia hyötyjä.

Paitsi lihaksistoa kehittää juoksu tehokkaasti sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Hölkätessä elimistön energiavarat ovat tehokkaassa käytössä ja näin ylimääräiset renkaat vyötäröllä saavat kovaa kyytiä.

Se ei välttämättä ole rakkautta ensiaskeleella, eikä toisellakaan. Voi mennä useampikin viikko tai kuukausi ennen kuin hölkästä tulee siedettävää. Vähitellen käynti kuitenkin kevenee ja laji näyttää koukuttavan puolensa.

Mielestäni vuoden ihanin lenkkeilyaika on taas täällä. Mikä siis parempaa, kuin vetää lenkkarit jalkaan ja kirmata ulos. Ja muista: lyhytkin lenkki parantaa hyvinvointia, joten vähän on siis paljon enemmän kuin ei mitään.