EU:n myöntämistä rakennerahastoista Pohjois-Pohjanmaa saa eniten tukea (317 miljoonaa euroa) Suomessa.
Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen vaati äskettäin Ylen haastattelussa osaa tuista Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntiin. Perusteena hänellä oli muun muassa, että näin rahoilla saataisiin aikaan parempia tuloksia.
Maakuntajohtaja Savolaisen puheet EU:n aluekehitysrahojen uusjaosta herättävät ihmetystä Pohjois-Suomessa.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju tyrmää Uudenmaan kollegansa ehdotukset tukijaon muutoksista.
Hänen mukaansa kyse on politiikasta, oman alueen edunvalvonnasta sekä tilaisuudesta näyttää etelän voimaa ja koota sitä.
– EU-rahoilla korjataan nykyään myös kotimaisen aluepolitiikan ja esimerkiksi teknologiarahoituksen vääristymiä.
Aluepolitiikkaa tehdään ja rahoja jaetaan monessa muussakin paikassa. Jos Itä- ja Pohjois-Suomi saavatkin EU-rahoista muita isomman potin, vaikkapa teknologiatuissa tai valtion työpaikkojen sijoittumisessa tilanne on aivan toinen. Kyllä Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ottavat osansa. Tässä keskustelussa olisi Savolaisenkin muistettava, että kyllä eteläkin hyötyy siitä, jos pohjoisen kunnilla ja asukkailla menee hyvin.
Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämää rahoitusta euromääräisesti ovat saaneet eniten Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja VTT.
Suurimmat tukipotit Ely on myöntänyt Rukakeskus Oy:n rinne- ja hissi-investointeihin ja Kuusamon keskustan liikenneinvestointeihin sekä Pyhännältä kotoisin olevan Maustaja Oy:n uusien tuoteryhmien vaatimiin investointeihin. Ei ole siis Koillismaalle yhdentekevää, miten näiden EU-tukien jatkossa käy.
Yhtenä argumenttina maakuntajohtaja Savolainen on sanonut, että Itä- ja Pohjois-Suomi on kirinyt muuta maata kiinni. Perustelu on erikoinen, sillä juuri tämähän EU:n tukien tarkoitus on alunperin ollut. Aluetalouden ja väestökehityksen mittareilla Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnilla menee kuitenkin yhä muuta maata selvästi huonommin, vaikka valoa onkin näkyvissä, kuten toisaalla tästä lehdestä voi lukea. Lapin läänin väkiluku on kääntynyt nousuun vuosikymmenten jälkeen.
Tosin eniten Lappiin muutettiin juuri Pohjois-Pohjanmaalta, mutta myös tänne muutetaan. Tässä lehdessä on artikkeli perheestä, joka muutti pääkaupunkiseudulta Kuusamoon työn perässä. Täällä työtä on tarjolla ja joillekin elämä vain maistuu paremmalta kuin etelän kasvukeskuksissa, jossa asuminen ja eläminenkin maksavat paljon enemmän kuin Koillismaalla. Tosin elinkeinorakennetta pitäisi saada monipuolistettua nykyisestään, ettei kaikkia munia laiteta samaan koriin.
EU:n uusi rakennerahoituskausi alkaa vuonna 2021. Tänä syksynä mitataan Antti Rinteen (sd.) hallituksen aluepoliittista linjaa.