Kolumni

Toimittajalta: Euroviisuissa menee aina joku yli hilseen

-
Kuva: Mikko Halvari

Tuli tuossa tiistai-iltana katseltua Eurovision laulukilpailun ensimmäistä semifinaalia. Tänä vuonnahan kisat pidetään Israelin Tel Avivissa, joka tuo itselleni mieleen lähinnä 1980-luvun lopulta peräisin olevat mainosvideot. Videokaseteilla markkinointiin kai matkoja erinäisiin rantalomakohteisiin. En tuolloin intoutunut suuntaamaan Tel Aviviin saati toisaalle Israeliin. Sittemminkään en ole kokenut suurta tarvetta matkata Lähi-Iiään.

Mutta asiaan. Suomihan ei tänäkään vuonna voita Euroviisuja. Asia ratkesi tiistai-iltana, kun Daruden eli Virtas-Villen ja Sebastian Rejmanin yhteisesitys Look Away ei pärjännyt semifinaalissa ja jäi loppukilpailun ulkopuolelle. Itselleni Daruden putoaminen loppukilpailusta ei ollut mitenkään suuri yllätys. Kappale oli tosin ihan ok verrattuna moneen muuhun ensimmäisestä semifinaalista jatkoonkin päässeeseen kappaleeseen. Toisaalta ehkä se Daruden esitys oli hieman lattea ja näin jatkopaikka jäi saamatta. Mistäpä tuotakaan loppujen lopuksi tietää.

Kokonaisuudessaan ensimmäisestä semifinaalista voi sanoa, että ei siellä ollut kyllä yhtään järisyttävän hyvää musiikkiesitystä. Jollakin tapaa suosikikseni nousi Puola, joka ei kuitenkaan selviytynyt loppukilpailuun. Myös nyt jo muutaman vuoden Euroviisuihin osallistunut Australia sekä San Marino olivat aivan kelvollisia. Islanti oli ennakko-odotuksiin nähden lievä pettymys.

Euroviisuihin mahtuu aina esityksiä, joita en juurikaan ymmärrä. Tiistai-illan semifinaalista tällaisena jäi mieleen Portugalin esitys, joka meni kyllä meikäläiseltä niin sanotusti yli hilseen.

Tänä iltanahan on vuorossa sitten toinen semifinaali. Etukäteen en ole perehtynyt ehdokkaina oleviin kappaleisiin, joten jännityksellä odotan mitä on luvassa. Tuskin tämänkään illan tarjonnasta nousee esille mitään suuria tulevaisuuden viisuklassikoita, vaan mistäpä tuotakaan koskaan tietää. Luultavasti pitää tuota tämänkin illan viisulähetystä ainakin jossakin määrin vilkuilla. Tosin viisuthan menevät hieman päällekkäin jääkiekon MM-kisojen ottelun kanssa. Tuossa kamppailussahan toisistaan mittaa ottavat Suomi ja Tanska. Tässä nykyajassa on onneksi se hyvä puoli, että erinäisten teknologisten vimpaimien avulla on mahdollista katsoa useampaa ohjelmaa yhtäaikaa. Näin toimin luultavasti tänäkin iltana. Mykistän vaan äänet jommalta kummalta ruudulta aina tilanteen mukaan.

Euroviisujen voittaja ratkeaa sitten lauantaina. Loppujen lopuksi minulle henkilökohtaisesti on kyllä miltei aivan sama, kuka kyseisen kisan voittaa. Euroviisujen loppukilpailussa mielenkiintoisin vaihe onkin lähetyksen lopussa tuleva pistelasku. Ennen pistelaskun alkamista joutuu luultavasti seuraamaan jotakin puuduttavaa väliaikanumeroa. Koskaan en ole niistä väliaikanumeroista jaksanut innostua.

Kokonaiskuvassa mietittynä nykyajan Euroviisuissa harmittaa se, ettei esityksiä ole enää pariin vuosikymmeneen ollut säestämässä suuri viihdeorkesteri.