Kolumni

Toimittajalta: Ilmasto on piikki setämiehen lihassa

-

Ruotsalainen nuori Greta Thunberg on piikki monen keski-ikäisen setämiehen lihassa. Nuori nainen laukoo suorat sanat poliitikkojen ja yhteiskunnan toiminnasta ilmastonmuutoksen osalta. Thunberg on rohkea, pelkäämätön ja periksiantamaton. Eikä toivottavasti korvaansa lotkauta näiden setämiesten vikinälle.

Ilmastonmuutos on asia, mikä on syytä ottaa vakavasti. Ja kuten monesti ennenkin, nuoret nostavat näitä tärkeitä esille. Asioita, jotka setämiesten mielestä ovat jonninjoutava. Samalla nämä oman elämänsä lasselehtiset unohtavat mitä he itse tekivät nuorena. Kyllä silloinen idealismi on vaihtunut nykyiseen todellisuuteen, mutta tätä todellisuutta ei ole mitään syytä jatkaa vain siksi, että se olisi keski-ikäisille mukavampaa.

Tunturi-Lapissa on jo havahduttu siihen, ettei kohta enää ole lapintiaisia tai kesäkurmitsoja, hiiripöllöjä. Lajien elinalueet supistuvat toisaalla ja laajenevat toisaalla. Hieman pohjoisempana Norjassa on havahduttu siihen, että eteläisiä kalalajeja on ilmaantunut vuonoille, missä toisaalta turskat ovat harvenneet ja siirtyneet viileämmille vesille.

Lapintiaisen taantuma kertoo luontoihmisten mukaan siitä, että jotakin isoa mullistusta on tapahtumassa. Näin toteaa muun muassa biologi ja toimittaja Juha Kauppinen, joka on kirjoittanut kirjan Monimuotoisuus.

Ajatus on, että luonnon monimuotoisuus on puskuri, joka suojelee luontoa, ja myös meitä, ihmisiä. Kun monimuotoisuus supistuu, tulee ekosysteemi haavoittuvammaksi uusille poikkeustilanteille. Näin käy kun alueelle tulee vaikkapa uusia petoeläimiä tai hyönteisiä ja loisia.

Varsinkin pohjoisessa luonnon monimuotoisuus on jo muutenkin ohuella pohjalla.

Todellsuus on sitä, että luminen aika meilläkin on jo lyhentynyt. Lumellinen aika lyhenee arvioiden mukaan nyt noin viikon vuosikymmenessä. Joku saattaa ajatella, että hienoa, vähemmän lumitöitä.

Sulan maan ajan lisääntymisen näkee kuitenkin Norjan jäätiköillä. Vielä pikkupoikana kävin erään jäätikön reunalla katsomassa kuinka lohkareet kaatuivat jyrinän saattelemana mereen. Nyt jäätikkö on kaukana vuoren solassa ja mereen johtaa epämääräinen puro.

Aikaikkuna miten nopeasti muutos tapahtuu on liian nopea. Ennusteiden mukaan kasvukausi on Tunturi-lapissa vuosisadan lopulla noin 30 päivää pitempi kuin nyt. Se on kuukausi. Mutta mitä silloin Tunturi-Lapissa kasvaa onkin toinen juttu. Toivottavasti se on jotakin, joka ei uhkaa nykyistä eliöstöä.

Koillismaalainen sanoo edelleen helposti, ettei näy meillä. No ei näy, vielä. Mutta pahimmillaan sekin ikkunanäkymä tulee muuttumaan. Siksi on syytä kuunnella myös Greta Thunbergiä. Jos sanomaa ei usko, ei kuitenkaan ole syytä naureskella.