Tämän päivän lehdessä uutisoitu Kuusamon Matkailuoppaat ry:n toiminnan loppuminen ensi vuoden alusta herätti mielenkiintoni ensin surullisella ja sitten pohtivalla aivoprosessoinnilla.
Kolmekymmentäneljä vuotta jatkunut opastoiminta kohtaa päätöksensä, kun toimintaa jatkavan kurssin vetäjää ei löytynyt. Paikallisoppaita ovat uutisen perusteella käyttäneet aktiivisesti samat matkanjärjestäjät eri puolilta Suomea, mutta vuodenvaihteen jälkeen paikallistietouden saralle jää ammottava aukko, vaikka juuri tällä hetkellä opastoimintaan kannattaisi satsata enemmän kuin koskaan.
Matkailu jatkaa kohisten kasvuaan Kuusamossa ja paikallistietoutta tarjoaville oppaille olisi tarvetta myös kotimaisen kielen ulkopuolella. Luvut kielivät hyvää: kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät lokakuussa 4 prosenttia. Vielä huimemmat luvut ovat kansainvälisten matkailijoiden yöpymisissä, jotka nousivat 23 prosenttia edellisvuoteen nähden. Reittilentojenkin on luvassa, kun Lufthansa aloittaa kolmatta vuotta peräkkäin lentonsa välillä Kuusamo-Frankfurt.
Espanjalainen Catai-matkatoimisto aloitti äsken charter-lentonsa, joiden turistivirtojen joukot kohtasin viime viikonloppuna ihastelemassa Kuusamo Ice Parkia kahden bussin voimin. Uskon, että tämäkin suuri joukko olisi hyötynyt paikallisoppaasta, joka olisi esitellyt Kuusamoa laajemminkin.
Maailmalla paikallisoppaiden trendi on ollut täysin päinvastainen.
Niin kutsuttuja 'kaverioppaita' on ollut Keski-Euroopan kaupungeissa ja kylissä jo ainakin puoli vuosikymmentä.
Törmäsin vastikään kaverioppaisiin Euroopassa matkatessani. Tarjonta oli tavallisen outoa. Yksi opas oli omien sanojensa mukaan huippukokki, joka lupasi tarjota kokkaus- ja viinikurssin kotonaan, jonka jälkeen hän opastaisi keskikaupungin kiehtovimpien yökerhojen kierrosta.
Toinen opas kertoi osaavansa kierrättää hieman erilaisen kierroksen hautakatakombeissa ja kehotti ottamaan mukaan omat sipsit ja pussikaljat. Epäilyttävää, kutkuttavaa ja hieman vaarallista.
Kolmas, ja mielestäni paras, tarjosi autenttista kylärallia itäeurooppalaisittain, eli vanhassa Ladassa istuen. Vodkapullot kuuluivat hintaan, samoin turkislakit ja Kekkosen ajan mallin mukaiset aurinkolasit. Kiehtovan erilaista.
Eikö tässä voisi olla saumaa yrittää yhdessä polkaista käyntiin paikallisopastoimintaa, joka palvelisi kotimaisten lisäksi myös ulkomaisia asiakkaita? Uskon vahvasti, että markkinarakoa löytyisi, turistivirtaa kun on.
Erikoisuuksia tältä alueelta löytyy toki luonnon saralta, mutta paikallinen elämä ja tavat voisivat nekin myydä: tavallisuus kun on aika eksoottista.
Miltä siis kuulostaisi ilta paikallisoppaan kanssa hänen kotonaan saunoen, taskulämmintä keskikaljaa nauttien ja illan päätteeksi grillille? Aika kivalta – uskon, että espanjalainen ja saksalainenkin kiinnostuisivat.