Kolumni

Toimittajalta: Jääveistokset kylpivät valossa, mutta pakkanen ja aikataulu ajoi tapahtuman yleisöä lämpimään: "Olisi pitänyt tehdä eri järjestyksessä"

-
Kuva: Mikko Halvari

Keskiviikkoiltainen joulunavaus ja jääveistospuisto Kuusamo Ice Parkin avajaiset yhdessä oli ilmiselvä yleisömenestys. Veistospuiston edusta Kitkantiestä oli muokattu suljetuksi ulkoilmajuhlatilaksi, jonka esiintymislavan edustalle oli kerääntynyt paikalla sadoittain väkeä jo hyvissä ajoin eikä ihme, sillä olihan tapahtumaa rummutettu jo yli puoli vuotta.

Puiston avautumista porteilla iloisina odottavien lasten hymyt kääntyivät kuitenkin vienoon surumielisyyteen esitysten jatkuessa ja pakkasen kiristyessä. Muuten mielestäni hyvinkin perheystävällisen ja arvokkaan tapahtuman ongelmaksi muodostui pakkasen lisäksi se perinteinen aikataulutus – valitettavasti.

Avajaisissa nimittäin kävi niin, että itse jääveistospuisto avattiin vasta kaikkien esitysten ja puheiden jälkeen.

Pakkanen ehti purra ennen tätä miltei tunnin verran toimittajan lisäksi satoihin muihin paikallaolijoihin. Erityisesti kylmyys iski ikähaarukan ääripäihin, lapsiin ja iäkkäämpiin ihmisiin. Monen oli pakko marssia autoon tai sisätiloihin lämmittelemään, kuulin ohimennen yleisöltä.

Veistospuiston auetessa paikalla oli muutamien paikallaolijoiden kanssa puidun arvion jälkeen enää neljännes alkuperäisestä joukosta.

Juttelin asiasta tuoreeltaan KauppaKuusamon sihteerin Mika Haatajan kanssa. Hän oli huomannut saman ja myönsi pahoitellen asian laidan torstain valjetessa.

– Jälkiviisaus on aina paras viisaus. Jälkeenpäin ajateltuna avaus ja esitykset olisivat pitäneet tehdä eri järjestyksessä, Haataja kertoi.

En voisi olla tässä enemmän samaa mieltä Haatajan kanssa.

Entä sitten puiston oma lava? Se seisoi nyt tyhjänä. Sille löytyi Haatajalta looginen syy: odotettu väkimäärä ei olisi mahtunut turvallisesti puistoon. Ymmärrän tämän ja uskon, että moni muukin.

Se, mitä en yhtään ymmärrä, oli eräiden tapahtuman järjestäjien suhtautuminen lumimuurin päälle kivunneisiin lapsiin. Kiipeilystä huomauttaminen olisi voitu mielestäni hoitaa kiltisti ja kivuttomasti huudahdusten sijaan. Kova äänenkäyttö ei sovi perhetapahtumaan, vaikka pinnat palaisivatkin. Aikuisen tehtävä on näyttää hyvää esimerkkiä. Ensi kerralla tämäkin sitten paremmin.

Haasteista huolimatta kansanjuhla oli piristävä yhteisöllisyyden ja valon pilkahdus keskellä vuoden mustinta aikaa. Lasten jouluparaatin jälkeisten tervetuliaissanojen aikana ihmisten lukumäärä oli selvästi suurin – en ole kertaakaan puolentoista vuoden aikana nähnyt Kuusamon keskustassa suurempaa väkijoukkoa yhdessä. Kaikki tämä kertoo hyvää kieltä siitä, millä tavalla ihmiset antavat arvoa niin yhteiselle tapahtumalle kuin jääveistäjien ammattitaidolle.

Toivon todella, että vastaavaa jääveistospuistoa nähdään näillä kulmilla myös vuoden päästä. Nykyistä voi onneksi ihailla niin pitkään kuin pakkasia piisaa.