Ne, jotka harrastavat juoksemista liikuntamuotona, tietävät, että juoksun fysikaaliset vaikutukset terveydelle ovat myönteiset. Juoksu on hyvä ja halpa liikuntamuoto.
Juoksemisen terveyshyödyistä on tehty lukuisia tutkimuksia, joiden perusteella on voitu osoittaa, että juoksemisella on monia myönteisiä terveysvaikutuksia. Juoksu ja hölkkä muun muassa kehittävät hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Juoksemisen aiheuttama tärinä tutkimusten mukaan vahvistaa luita, mikä voi suojata osteoporoosilta. Hölkkä on siis hidasta juoksua.
Jo viidettä kertaa lauantaina järjestetyssä Kaarlon juoksussa tapahtuman isäntä Kaarlo Maaninka on itse hyvä esimerkki siitä, että vaikka hän on olympiamitalisti, perinnölliset tekijät, sukuvika, niin kuin hän itse sanoi, tuli rasitteeksi hänelle iän myötä.
Mutta kuinkas kävikään, Kaarlo Maaninka aloitti uudelleen juoksemisen ja kilpailemisen puolikymmentä vuotta sitten, ja vältti kolesterolilääkkeet.
Maaningan mukaan juoksu on lajina hyvä harrastusmuoto, jonka terveyshyötyjä pitäisi tuoda vieläkin enemmän esille.
– Itselläni sukuvika on rasitteena, ja kolesteroliarvoni nousivat ennen kuin sitten aloin uudelleen harrastamaan juoksemista. Terveydenhoitaja kehotti minua alkamaan uudelleen juoksemaan, jotta ei tarvitsisi alkaa käyttämään kolesterolilääkkeitä. Ja näin todella tapahtui, olen pysynyt terveenä, enkä tarvitse lääkkeitä, Maaninka kertoi Matin maastoissa tänä syksynä kuuluttajan häntä haastatellessa.
Moskovan olympialaisissa 1980 hopeaa kympiltä ja pronssia viitoselta tuonut, posiolaislähtöinen Kaarlo Maaninka on tällä hetkellä mainio, paitsi juoksu-urheilun lähettiläs, samalla myös paras henkilö levittämään kansan keskuuteen juoksun terveyshyötyjä.
Mutta jos mennään vielä tutkimustuloksiin, joiden mukaan, paitsi, että juoksemisella ja hölkkäämisellä on suora vaikutus fyysisen kunnon kohoamiseen, juoksemisella on myös mieltä, mielenterveyttä virkistävä vaikutus.
Ne, jotka juoksemista harrastavat, tietävät kyllä, että juoksun jälkeen tulee rentouttava olo. Se taas johtuu siitä, että aivot erittävät elimistöön endorfiiniä.
Kilpaurheilu on erikseen. Wikipedian tietojen mukaan ihminen on juossut tasaisella alustalla alle kahden metrin myötätuulessa nopeimmillaan 44,64 kilometrin tuntinopeudella. Tämän huippunopeuden saavutti vuonna 2009 Usain Bolt 100 metrin maailmanennätysjuoksussaan 60 ja 80 metrin välillä.
Juoksu on eläimille luonnollinen tapa siirtyä paikasta toiseen. Tiesitkö, että eläinmaailman nopein pikajuoksija on gepardi, jonka huippunopeus on 120 kilometriä tunnissa. Paljon ihmistä nopeampia pikajuoksijoita ovat myös esimerkiksi hevoset. Pitkillä juoksumatkoilla ihminen on suhteellisesti parempi kuin lyhyillä. Maratonjuoksussa ihmistä selvästi nopeammiksi ovat osoittautuneet ainakin valjakkokoirat, kameli ja strutsi, Wikipedia kertoo.