Kolumni

Toimittajalta: Karitsaa pääsiäispöytään

-

Suomessa on kaksi juhlapyhää, jossa liharuoka erityisesti korostuu: joulu ja pääsiäinen. Tavanmukaisesti ennen joulua julkisuuteen tuhkuu voimakkaaasti tietoja, joiden mukaan joulukinkut olisivat loppumassa ja asiakkaiden olisi syytä hyvissä ajoin tilata kinkkunsa. Kaikesta huolimatta joulukinkkuja on joulun jälkeen runsain mitoin myynnissä alelaareissa. Moni ostaakin juhannuksen rosvopaistinsa tammikuun alepakasteesta.

Lammas kuuluu taas pääsiäiseen miltei yhtä voimakkaasti kuin kinkku jouluun. Lampaan saatavuudesta nousee myös miltei samantyylinen keskustelu, sillä erotuksella, että kauppa varoittelee kotimaisen karitsan saatavuuden olevan heikkoa. Tämä pitää kyllä paikkansa. Ulkolaista, lähinnä Uudesta-Seelannista peräisin olevaa lampaanlihaa on tarjolla. Uusi-Seelantilaisen hinta on noin kympin kilolta ja kotimainen on 10-20 euroa. Kuluttuja saattaa herkästi ostaa edullisempaa.

Kotimaisen lampaan tuotanto on kuitenkin kasvanut viime vuosien aikana, myös Koillismaalla tai ainakin lähellä eli Pudasjärvellä on saatavilla lähituotettua lampaan lihaa.

Itse olen mielistynyt lampaanlihaan monipuolisena raaka-aineena. Erityisesti Turkissa, Kreikassa ja muuallakin Välimeren alueella lampaanliha on hyvin yleinen ja sitä valmistetaan monella tapaa. Vanhasuomalaisaet ovat moittineet lampaanlihaa villasukan makuiseksi, mutta silloin puutteena on heikko teurastus- tai kokkaustaito.

Mikäli kauppias valittelee asiakkaalle, ettei kotimaista lampaanlihaa ole tarjolla, on kyse, ainakin Maaseudun tulevaisuuden (15.4.2019 s 6) mukaan lähinnä siitä, ettei kauppias ole viitsinyt kotimaista kauppaansa tilata. Lampaanlihan tuotanto on ollut kasvussa ja lampaita jopa kuljetetaan Ruotsiin teurastettavaksi, koska kotimaan pakastevarastojen tila ei ole riittänyt. Viime vuonna karitsaa käsiteltiin jo viidennes enemmän kuin edellisvuonna.

Lampaanlihaa tuotettiin Suomessa 1,3 miljoonaa kiloa vuonna 2016. Lampaanlihaa kulutettiin samana vuonna noin 3,8 miljoonaa kiloa. Kaikkiaan lihaa kulutettiin kyseisenä vuonna huimat 434 miljoonaa kiloa joten lampaan- ja karitsanlihan kulutus on vain vajaa prosentin verran koko lihankulutuksesta.

Lammastiloja oli Suomessa vuoden 2017 lopussa noin 600 kappaletta. Saman vuoden tilastojen mukaan suomalainen syö lampaanlihaa keskimäärin 0,7 kiloa vuodessa.

Suosituimmat lammasruoat ovat paisti ja lampaanviulu. Lammasta voi kuitenkin käyttää myös jauhelihana tai luullisena pihvinä. Grillissä lampaasta tulee myös erinomaisen hyvän makuista.

Pääsiäisenä syödään perinteisesti paistia, johon saa makuvaihtoehtoja erilaisilla marinadeilla. Valkosipuli on itsestäänselvyys, mutta on lammasta marinoitu niin kahvissa kuin cokiksessakin. Siihen käy myös balsamietikka, punaviini ja sherry. Hippusillinen fariinisokeria marinaadin tekee myös hyvää ja suolaisuuden tuo vaikka soijakastike.

Huolettomin on kuitenkin lammaspata. Siihen käy etuselkä, lapa tai paisti. Korvaa vesi kuorituilla tomaateilla. Lisää paloiteltuja taateleita tai aprikooseja sekä valkosipulin kynsiä. Päälle lehtipersiljaa.