Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Kar­kis­ta ylel­li­syys­tuo­te

Hikikarpalot nousevat karkkihyllyllä otsalle. Suklaata tekisi mieli, keho huutaa salmiakin perään. Hankin molempia. Elokuvanäytöksen jälkeen olotila on odotettu – paha olo, oksettaa, verensokeri heittelee. Olisivatpa edes maksaneet enemmän, mutta kun halvalla sai.

Ennen oli toisin, ainakin hetken aikaa. Makeisvero oli voimassa vuodesta 2011 vuoteen 2017. EU-säädösten kanssa ristiriidassa ollut vero poistui viime vuonna. Moni kauppaketju ohjasi veron poistumisen suoraan karkkien hintoihin. Lyhyesti sanottuna ne halpenivat. Hyvä juttu myyjille, huono asiakkaan terveydelle pitkällä tähtäimellä.

Suomessa karkkihylly on usein pitkä, lukuisia tuotteita pursuileva ja lähellä kassoja. Viime hetken karkkipussipäätös on tehty mahdottoman helpoksi. Irtokarkkeja myydään alhaisella kilohinnalla ja niitä käytetään usein sisäänheittotuotteena. Monessa tapauksessa paperipussinsa saa täyteen mässyä viidellä eurolla.

Missään ei varoiteta makeisten aiheuttamista tuomista haitoista.

Sokeri on puhdasta energiaa. Sen liiallinen syönti altistaa ylipainolle. Sitä kautta riski sairastua esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa, puhumattakaan hammaskaluston ongelmista.

Sokeria saadaan valitettavasti muualtakin kuin pelkästään namihyllyltä.

Karkkien jälkeen eniten sokeria löytyy mehuista, limsoista, muroista, rahkoista, jogurteista, kekseistä – lista on kuumottavan pitkä. Kulutustottumuksia on muutettava melko rankalla kädellä, jotta liiallista sokeria tulisi kehoihimme vähemmän. Jätetään karkit ja murot hyllylle ja otetaan koriin maustamattomia tuotteita. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän.

Positiivisiakin uutisia hyllyväleistä löytyy. Olen ilokseni huomannut viimeisten parin vuoden aikana monen elintarvikevalmistajan tuoneen markkinoille vähemmän sokeria sisältäviä tuotteita. Ttämä trendi tuntuu jatkuvan.

Jopa karkkihyllyllä on tullut törmättyä pussiin, joka mainostaa samaa makua vähemmällä sokerilla.

Toivon itseni ja muiden kannalta, että paljon sokeria sisältävät elintarvikkeet maksaisivat tulevaisuudessa enemmän, rutkasti enemmän. Sokeri- tai makeisvero olisi kansanterveydellisesti hyvä asia ja valtion kassakin siitä saattaisi kiittää.

Näin karkistakin voisi tulla ylellisyystuote välipalan korvikkeen sijaan.

Tällä hetkellä me kulutamme sokeria kolmisenkymmentä kiloa vuosittain per henkilö. Se on aika paljon.

Paha olo, oksettaa, verensokeri heittelee hullun lailla.