Toi­mit­ta­jal­ta: Koil­lis­maa­lai­set ke­sä­fes­ta­rit it­sek­seen

-
Kuva: Mikko Halvari

Kun tätä kirjoitan on perjantai. Tässä vaiheessa ei vielä ole tietooni saapunut uusia linjauksia kesäfestivaalien osalta. Toki tilanne on voinut muuttua ja kesän tapahtumien suhteen on lisää päätöksiä tehty. Muutamia perinteisiä kesätapahtumia, kuten Suviseurat ja Pihtiputaan keihäskarnevaalithan jo peruttiin tältä kesältä. Jukolan Viesti suunnistetaan Rovaniemellä vasta vuoden kuluttua.

Kovin valoisaltahan tilanne ei vaikuta Koillismaankaan kesätapahtumien kantilta. Muikkumarkkinathan Posiolta ehdittiin jo perua. Päällimmäisenä syynä on Posion torialueen remontti, joka ajoittuu heinäkuulle. Voisin toki kuvitella, että varmasti Muikkumarkkinoiden perumisen taustalla painaa myös koronaviruksen aiheuttama epävarmuus.

Jos nyt käy niin, että kesäriennot jäävät Koillismaalla väliin, on toki hyvä vaihtoehto pitää oma kesäjuhla paikallisten tapahtumien hengessä. Toteuttuamiseen tarvitaan esimerkiksi takapiha, joku vesistö tai pelto ja erinäisiä oheistuotteita. Pieni pala metsääkään ei haitaksi ole.

Ensin pitää tietysti Iijokisoudun hengessä soutaa tai meloa läheisellä järvellä tai joella. Jos vettä ei ole saatavilla, voi tämän soutuosuuden suorittaa tietysti takapihalla soutulaitteessa. Soudun yhteydessä on syytä laskea muikkuverkot. Jos tulee saalista, niin heittää muikut pannulle. Siinä sitten paistinmuikkuja syödessään voi julistaa itsensä Muikkumarkkinoiden hengessä vuoden posiolaiseksi.

Muikkujen syönti alkaa tietysti janottaa, joten on aika avata olut ja pitää takapihalla omat Kuusamon olutfestarit. Harvalta löytyy takapihalta liiteriä, joka Kuusamon uutta jäähallia muistuttaa. Jos lyö pystyyn teltan, niin sen voi vahvalla mielikuvituksella todeta muistuttavan vanhaa hallia, nyt jo purettua Iglua. Sitten ei muuta kuin Zero Ninea levylautaselle ja juhlimaan. Kun Intrigue on vähintään kolme kertaa kuunneltu läpi, tulee varmaan mieleen harrastaa jotakin muuta. On lähdettävä viemään rastilippuja lähimetsään ja pellolle. Seuraavana aamuna on sitten aika kömpiä teltasta ulos suunnistamaan ja näin tulee FIN-vitonenkin koettua.

Suunnistaessa tulee nälkä, joten seuraavana ohjelmanumerona on kuoria perunoita ja kajauttaa ilmoille vaikkapa joku kotiseutuaiheinen runo Kuusamo-päivien hengessä.

Iltapäivä meneekin rattoisasti rankametsässä, kun mieleen juolahtaa pöllinparkkuun MM-kisat. Siitä kannattaakin suunnata puutavara kainalossa rantaan ja kuvitella itsensä Käylän tukkilaiskisoihin.

Siinäpä sitä alkaakin olla ohjelmaa yhdelle kesälle. Kun kaikki muut tapahtumat ovat takana, on aika istahtaa aurinkotuoliin ja tarttua kirjaan. Päätalopäivät tulee hoidettua, kun lukee Iijoki-sarjaa loppukesän.

Karhujuhliahan ei enää taida olla, mutta voihan sitä siitä huolimatta jossakin välissä kesää raivata tapahtumakalenteristaan tilaa hetekkarallille.

Tässäpä sitä olisi kesäksi tekemistä. Toivottavasti joku tapahtuma toteutuu oikeastikin, niin ei mene koko kesä ihan itsekseen pihalla.