Yksi vuoden kohokohdista on taas täällä, kun pohjoismaisisissa hiihtolajeissa kilpaillaan arvokisamitaleista. Tällä kertaa maailmanmestaruudet ovat jaossa Itävallan Seefeldissä – paikkakunnalla, jossa suomalaishiihtäjät ovat vuosikymmeniä sitten niittäneet menestystä. Eero Mäntyrannan ja Kari Härkösen uroteot muistaa varmasti moni niihin aikoihin elänyt.
Eilen torstaina tämän vuoden MM-kilpailut saatiin liikkeelle vapaan hiihtotavan sprinttikilpailuilla. Suomalaisittain sprintit menivät hieman alakanttiin, kun naishiihtäjistä kaikki jäivät karsintaan ja miesten puolellakin Ristomatti Hakolan ja Joni Mäen matka katkesi ensimmäisessä erävaiheessa. Tuskinpa tosin mitaliodotukset vielä eilispäivältä kovin korkealla olivat, joten siinä mielessä kisat ovat aivan hyvin aikataulussa.
Suomalaisurheilijoiden mitalisaalista on varmasti veikattu monissa kahvipöydissä. Suurin luotto kohdistuu varmastikin olympiavoittaja Iivo Niskaseen, joka puolustaa maailmanmestaruutta 15 kilometrin perinteisellä. Iivolta odotetaan jälleen kerran arvokisakultaa, vaikkakin mahdollisuus on siihenkin, ettei sitä kirkkainta mitalia välttämättä tule. Perinteisen hiihtäjänä lupsakka savolainen on kohonnut joka tapauksessa siihen asemaan, että mies on parhaimillaan hiihtoladulla aivan vertaansa vailla. Jos Iivo ei mitalia tuo, on se varmasti pettymys monelle. Perinteisen 15 kilometrin matkan lisäksi mitalimahdollisuuksia Niskasella on myös sunnuntain parisprintissä, jota hän sivakoinee Ristomatti Hakolan aisaparina. Parisprintissähän Niskanen on tottunut viime vuosina menestymään myös, kun lajia on perinteisellä hiihtotavalla arvokisoissa sivakoitu.
Naishiihtäjistä Krista Pärmäkoski voinee ottaa kisoista mitalin tai useamman. Viestijoukkueella naisten kisassa saattaa olla mahdollisuus pronssiin.
Mitalia voidaan hyvän päivän koittaessa odottaa myös yhdistetystä. Se tosin vaatii sitä, että mäesäs hyppy kulkee. Hirvos-Eero ja Herolan Ilkka ovat ladulla varmasti hyvässä lennossa.
Mäkihypyn puolella mitali lienee vielä kaukainen haave. Antti Aalto ponnistaa ehkä 15 parhaan joukkoon. Muut suomalaishyppääjät ovat jossain kaukana. Toivottavasti lähitulevaisuudessa mäkihypyssä nähdään vielä suomalaisonnistumisia myös arvokisarintamalla.
Kaiken kaikkiaan voisin todeta, että Suomi saavuttaa Seefeldin MM-kisoista ehkä kuusi mitalia. Kultaisia tulee korkeintaan yksi, jos Iivolla suksi pelaa ja mies on kunnossa. Sen näkee sitten, kun on 15 kilometriä aika sivakoida.
Kaikkiaan mielenkiintoisia kisakamppailuja on varmasti odotettavissa. Se oli huomattavissa jo eilisessä sprintissä.