Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Lippu salkoon nous­ko­hon

-
Kuva: Mikko Halvari

Tänään tiistaina on jälleen syytä liputtaa. Tällä kertaa syynä on suomen kielen päivä, jota vietetään näin suomen kirjakielen luojana pidetyn piispan ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan kuolinpäivänä. Agricolan kuolemasta sattuu muuten tänään tulemaan kuluneeksi 462 vuotta. Tuossa ajassa on suomen kielikin ehtinyt kehittyä ja moneen suuntaan.

Oikeastaan suomen kieli on kaikkine kommerverkkeineen aivan hieno. Niin hieno, ettei tätä ihan jokainen ihminen maailmassa ymmärrä. Välttämättä kaikki suomea äidinkielenäkään puhuvat eivät aina välttämättä ymmärrä suomenkielistä tekstiä. Ehkä kaikki eivät ymmärrä edes sellaista kirjoitusta, jonka ovat itse sattuneet kirjoittamaan.

Suomen kielen hienouksista voisin mainita esimerkkinä yhdyssanat. Näin internet-aikakaudella tietoverkon syövereistä löytää monen sortimentin kirjoitelmia, joissa yhdyssanat on kirjoitettu niin sanotusti aivan päin prinkkalaa. Kyllä sitä tällainen tavanomainen koillismaalainen saa sitten toisinaan hämmästellä, jos vaikkapa yhdyssana ”graavilohivoileipäkakku” on onnistuttu kirjoittamaan väärin. En tiedä oliko nyt voileipäkakku tässä yhdyssana-asiassa paras esimerkki. Se nyt vaan sattui tulemaan ensimmäisenä mieleen. Kohtahan tuo sitä paitsi on voileipäkakkuaikakin, kun kevään juhlakausi koittaa.

Vielä hieman yhdyssanoista. On nimittäin suorastaan hämmästyttävää joskus havaita esimerkiksi nyt juuri sosiaalisen median syövereistä kuinka joku yhdyssana on onnistuttu kirjoittamaan väärin. Useinhan on niin, että jos yhdyssanaan tarkoitetut sanat kirjoitetaan erikseen, niin asian merkityskin muuttuu.

Nykyaikana suomalaisten puheeseen ja arkikieleen ovat tulleet myös erinäiset englanninkieliset sanat ja sanonnat, joita myös tämän myötä on alkanut esiintyä kirjoitetussa tekstissä. Youtube-videoita ja tietokonepelejä harrastavat nuoret käyttävät viestinnässään sellaisia mystisiä sanontoja ja lyhenteitä, joiden merkitystä ei varmastikaan jokainen hieman pidempään elämää nähnyt ymmärrä. Siinä saa sitten muori lukiessaan lapsenlapseltaan tulluttua tekstiviestiä suurennuslasin kanssa kiikkustuolissa pyytää vaaria kiikuttamaan sanakirjan avuksi, jotta nuorison käyttämä kieli avautuu. Välttämättähän se ei siinäkään vaiheessa avaudu. Tulee vaan lisää hämmästelyn aiheita kahvipöytään.

Nykypäivänä englannin kielen ylivalta näkyy myös esimerkiksi erinäisten yritysten tai ammattinimikkeiden nimissä. Tuskin olisi joskus 1970-luvulla tullut kysymykseen, että johonkin firmaan olisi haettu nyt vaikkapa international management producer of health care supervisor talent sales manageria. Tosipuheessa en edes tiedä onko tuollaista titteliä olemassa. Jokseenkin tuollaiselta ne nyt vaan tänä päivänä tuppaavat erinäiset ammattinimikkeet näyttämään työpaikkailmoituksissa.

Näillä aatoksilla nyt sitten vaan juhlapäivän viettoon.