Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Lu­ki­ja­pa­lau­te on parasta oppia

– Voi ei, suustani pääsi vakavaan sävyyn, kun kollegani kertoi jutussani olleesta virheestä heti aamutuimaan.

Kyse oli tiistain Koillissanomien koulukyytijutussa ilmenneestä virheestä, jossa kirjoitin haastateltavat asumaan Petäjävaaraan Penttilänvaaran sijaan. Todella harmillista haastateltavilleni ja noloa minulle – mutta joskus nimet ja paikkakunnat sattuvat menemään sekaisin.

Oikaisu asiasta toimitettiin heti seuraavan päivän lehteen sekä lisäksi virhe korjattiin verkkojuttuun.

Hämmästyin ja ilahduin saamastani palautteen määrästä, sillä siinä meni melkein yhden käden sormet yli.

Olen nimittäin juttuja tehdessäni vastuussa ennen kaikkea teille, lukijat, ja te teitte juuri sen, mitä pitääkin: otitte yhteyttä ja korjasitte selvän virheen. Kiitos siitä.

Kirjoitusvirheenä Penttilänvaaran muuttuminen Petäjävaaraksi ei ole kovinkaan isotöinen. Muutamat kirjaimet vaihtamalla paikka muuttuu toiseksi kuin taikaiskusta.

Minulta tuo virhe ei vaatinut kuin muutaman aivosolun poikkiteloin menemisen.

Uskalsin jopa ihmetellä sitä johdonmukaisuutta, jolla aivoni tekivät muutostyön: Penttilä muuttui Petäjäksi jopa viisi kertaa!

Se on kyllä saavutus, jota en koskaan halua ylittää.

En pelkää virheitä, mutta tapahtuessaan ne harmittavat aivan vietävästi. Varsinkin toimittajan julkisessa työssä ne pienetkin sellaiset jäävät usein mieleen pyörimään.

Onneksi huominen tuo aina tullessaan uudet aiheet, joiden parissa työnsä voi hoitaa entistä paremmin.

Mokauksen toteamisen jälkeen katsoin inspiraatioksi muutamia Kummeli-pätkiä YouTubesta.

Eräs näistä oli ikisuosikkini Musacorner, missä Heikki Silvennoisen esittämä, kuvitteellinen artisti Jussi Pattitussi kertoo toimittajalle seuraavaa:

– Me ei todellakaan tehdä virheitä musiikissa, mutta me ei myöskään tehdä elämässä virheitä.

Ottakaamme oppia Pattitussista.

Penttilänvaaraa en juurikaan tunne. Yhden palautteen mukaan siellä on kuulemma jyhkeä mänty, johon toimittaja nyt kapsautti pääkoppansa.

Olisin ihan huumorismielellä tulossa katsomaan tätä mäntyä, jos se vain paikallisille passaa. Voisimme samalla turista alueen kuulumiset paremmin.

Onko teillä siellä muuten jotain erikoista perinneruokaa tai ehkä kansanperinteiden taitajaa? Nämä aiheet kiinnostaisivat aika kovasti.

Petäjävaara taas on vakuuttanut minua kauneudellaan, terveisiä vain sinnekin.

Rukalta noin viisitoista kilometriä itään sijaitseva alue pitää sisällään soita, metsiä, peltoja ja ääretöntä hiljaisuutta, jota satunnainen karhu tai poro ohikulkiessaan häiritsee.

Netti toimii tuolla alueella paikka paikoin huonosti, mutta jääpähän enemmän aikaa paneutua vaikkapa paikkakunnan karttaan.

Ystävällisin terveisin, toimittajanne Petäjävaarasta.

Mutta joskus nimet ja paikkakunnat sattuvat menemään sekaisin.