Usein on tapana sanoa, että ennen kaikki oli paljon paremmin. Myönnän, tähän olen itsekin syyllistynyt.
Viime viikolla Suomen kansan virallinen besser visser Björn Wahlroos haukkui taas koko Suomen kansan, kun hänen uusin kirjansa julkistettiin.
– Suomessa ei osata rikastua, emme tee tarpeeksi töitä ja palkoista määräävät jotkut muut kuin itse asianosaiset.
Keskiviikkona entinen pääministeri Matti Vanhanen leikki toimittajaa televisiokanavalla. Sivumennen sanoen Vanhanen on kyllä parempi poliitikko kuin toimittaja, mutta se on nyt ihan sivuasia.
Hän kyseenalaisti kovien faktojen kera, että ennen kaikki ei todellakaan ollut paremmin. Vieraana hänellä oli avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja, joka peesasi Vanhasta siinä, että maailma on mennyt parempaan suuntaan ja tahti on viime vuosien aikana vain kiihtynyt.
Itselleni suuri yllätys oli, kun Valtaoja kertoi, että konfliktialueita lukuun ottamatta olot Afrikan mantereella ovat nykyään samaa tasoa kuin Suomessa 1950-luvulla. Itse olin tuolloin pieni lapsi eikä minulta puuttunut yhtään mitään. Myös maailmanlaajuisesti nälkää näkevien ihmisten määrä on laskenut monta kymmentä prosenttia aivan viime vuosien aikana puhumattakaan lääketieteen kehityksestä.
Matti Vanhanen kertoi, että häneltä on alkukesästä leikattu syöpä ja ihan äskettäin sydän oli operoitu. Myös Valtasaari kertoi olleensa äskettäin syöpäleikkauksessa. Vain muutama kymmenen vuotta sitten heillä ei olisi ollut mitään toivoa. Muistan, kuinka kirjailija Kaari Utrio kertoi luennollaan, että ihmisten elämänlaatu keskiajalla olisi ollut tuhat kertaa parempaa, jos asperiini olisi keksitty.
Vanhanen löi ohjelmassaan pöytään myös faktan, jonka mukaan itsemurhatkin ovat Suomessa vähentyneet roimasti. Ja Valtaojan mukaan vielä 1950-luvulla suomalaisilla lapsilla oli monikymmenkertainen mahdollisuus joutua omien vanhempien tappamaksi puhumattakaan muista väkivallan teoista. Itse olen syntynyt häjyjen Härmässä, jossa vieläkin elää ihmisiä, joiden esi-isät ovat joutuneet häjyjen kohtalokkaiden rikosten uhreiksi.
Mutta itse asiaan. Tavallisen ihmisen on vaikeaa nykymaailmassa tietää, mikä mediassa kerrottu on totta ja mikä ei. Totuus ei olekaan koskaan yksiselitteinen, sillä asioilla on yleensä monta puolta. Muuta keinoa en tiedä kuin että jokainen olisi valmis ottamaan vastaan tietoa ja käyttää omaa harkintakykyään siinä, miten asiat maailmassa makaavat. Kannattaa suhtautua kriittisesti julkisen vallan käyttäjiin ja meihin median edustajiin.
Olen ehkä edelleen lapsellinen ja haluan ollakin. Haluan uskoa parempaan maailmaan samanaikaisesti, kun tiedostan kyllä ilmastonmuutoksen todellisuuden. Uskon siihen, että loppujen lopuksi ihmiset tulevat tämän maailman pelastamaan. Muuta ei tavallinen ihminen voi tehdä.