Toi­mit­ta­jal­ta: Mi­ta­li­sa­det­ta ei luvassa – "Mi­ta­lit muista la­jeis­ta kuin kei­hään­hei­tos­ta oli­si­vat kyllä enemmän tai vä­hem­män yl­lä­tyk­siä"

Tuossa viikonlopun aikana tuli tihrusteltua televisioruudulta Kalevan kisoja. Mukava oli kisoja katsella, kuten on yleensä aina yleisurheilukisojen kohdalla. Tulostaso oli varsin vaihtelevaa. Mitään kovin suuria hurraa-huutoja meikäläisen suusta ei tainnut päästä yhdenkään suorituksen aikana. Sen sijaan oli kyllä tuloksia, jotka ilahduttivat kovasti. Esimerkiksi Senja Mäkitörmän lähes 17 metrin kuulapukkaus sekä Kristiina Mäkelän oiva liudan yli neljätoista metrisiä sisältänyt loikkasarja saivat kyllä iloiselle tuulelle.

Joissakin lajeissa on tilanne melko lailla huolestuttava. Esimerkiksi miesten keihäässä ainoa kunnollisia keihäskaaria tänä kesänä heittänyt on Oliver Helander, joka ei tosin Kalevan Kisojen päätöspäivänä sunnuntaina saanut ihan parastaan irti. Toisaalta oli melko harmittava huomata siinä vaiheessa, kun Helander oli viskannut ensimmäisen heittonsa pikkaisen päälle 80 metrin, että tuo todennäköisesti tulee riittämään kultamitaliin. Ja niinhän siinä kävi. Tosin Helanderhan paransi vielä tulostaan hieman yli 81 metriin. Tuollaisilla heitoilla ei tosin vielä ole Berliinin EM-kisoissa mitään asiaa edes pistesijoille. Näin olettaisin.

Keihäskisan valopilkku oli Limingan Niittomiesten nuori Toni Keränen, joka paransi ennätyksensä lähes 79 metriin. Ainakaan tässä vaiheessa se ei vielä riittänyt EM-kisoihin, sillä raja on 80 metriä. Nyt näyttääkin siltä, että EM-kisoihin lähtee vain kaksi keihäänheittäjää, –joista toisen eli Antti Ruuskasen– tilanne taitaa olla vielä aika lailla arvoituksellinen. Sangen harvinainen tilanne, ettei ole kolmea keihäsmiestä arvokisoihin laittaa. Mutta niin se vaan maailma muuttuu.

Elokuussa Berliinissä kisattavissa Euroopan Mestaruuskisoissa ei taida tälläkään kertaa olla luvassa suomalaisille yleisurheilijolle mitalisadetta. Ehkä lähimpänä mitalia on juuri keihäänheittäjä Helander. Tuon aiemmin käsipalloilijana kunnostautuneen heittäjän on tosin pystyttävä kiskaisemaan Berliinissä vähintään sinne ennätyksensä tuntumaan, 88 metriin, jotta mitalista voi edes haaveilla. Voisin kuvitella, että saksalaiset keihäänheittäjä ovat ainakin kovassa vireessä kotikisoissaan.

Mitalit muista lajeista kuin keihäänheitosta – olisivat kyllä enemmän tai vähemmän yllätyksiä. Pistesijoja tulee luultavasti muutama.

Mielenkiintoista on EM-kisoissa seurata myös muiden pohjoismaiden urheilijoiden otteita. Ruotsilla on esimerkiksi nuori seivässhyppääjä Armand Duplantis, joka tuossa tovi sitten hyppäsi Tampereella nuorten maailmanmestariksi. Norjalaisista taas 400 metrin aitajuoksija Karsten Warholm on löytänyt hämmästyttävän vireen. Lontoon Timanttiliigan kisoissa viikonloppuna Warholm paineli aidatulla ratakierroksella uuden pohjoismaiden ennätyksen 47,65. Tuollaiseen vauhtiin ei moni poika pysty edes ilman aitoja.