Vuonna 1965 Posion väkiluku oli korkeimmillaan, tuolloin pitäjässä oli 7560 asukasta. Sen jälkeen Posio on menettänyt väestömääräänsä muutamaa poikkeusvuotta (1968,1982 ja 1993) lukuun ottamatta. Tällä hetkellä Posiolla asuu noin 3200 henkeä, joka on vähemmän kuin kunnan perustamisvuonna 1926, jolloin seurakunnan aloittaessa väestökirjanpidon, seurakuntaan kirjattiin kuuluviksi 3667 henkilöä.
Edellä mainitut luvut Posion väestömäärästä kertovat karua kieltä pitäjän väkimäärän romahtamisesta. Sen seurauksena Posion lähes kaikki sivukylät ovat kuihtuneet, ja keskusta, Ahola, on menettänyt vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten toimineista erikoisliikkeistä lähes kaikki. Posiolaisten on pitänyt jo pitkään lähteä esimerkiksi vaate- ja kenkäostoksille joko Kuusamoon tai Rovaniemelle.
Onko realistista Posiolla puhua, että väestöpohja saataisiin nousuun lähivuosina? Mielestäni tällä hetkellä tilanne on niin vaikea, että tärkeintä on kunnalla ja yrityksillä yhdessä kyetä keskittymään siihen, että saataisiin edes nykyinen asukasmäärä pidettyä.
Tiedän, että on herkkä asia alkaa puhumaan tässä yhteydessä Posion pelastajaksi suurteollisuuden saamisesta paikkakunnalle, eli suurteollisuudella tarkoitan kaivostoimintaa. Joka tapauksessa Posiolla on edessä etsikkovuodet, onnistuuko kunta kääntämään muuttotappion muuttovoitoksi. Jokainen työpaikka on Posiolle tärkeä, mutta valitettavasti ilman isompaa työpaikkakeskittymää, jonka esimerkiksi kaivostoiminta toisi tullessaan, Posiolla ei mahda olla mahdollisuuksia päästä kasvu-uralle.
Tässä yhteydessä on hyvä ottaa vertailukunniksi Kittilä ja Sodankylä, joissa molemmissa kaivoksen rantautuminen näihin pitäjiin toi kasvusysäyksen väestömäärään. Kittilässä asukasluku jatkaa nousuaan, Sodankylässä ei mene aivan yhtä hyvin, vaan kunta on hieman muuttotappiolla, tosin kaivoksessa käydään töissä toisilta paikkakunnilta. Kittilän Suurikuusikon sekä Sodankylän Kevitsan ja Pahtavaaran kaivokset on ymmärtääkseni hoidettu niin mallikkaasti, että molempien kuntien luonto ei ole siitä turmeltunut. Molemmissa kunnissa matkailu on vahva elinkeino, ja kasvaa koko ajan. Tietääkseni kaivostoiminta ei ole jarruttanut millään tavalla matkailun kehittymistä, eikä matkailijoiden saapumista näihin pitäjiin.
Posiolta etsitään parhaillaankin kaivannaisia, malmeja. Se, avataanko Posiolle joskus esimerkiksi kobolttikaivos, jää nähtäväksi. Ja, avataanko uudelleen Mustavaarassa aikoinaan toiminut vanadiinikaivos, jää niin ikään nähtäväksi. Vaikka siis kaivoksista puhuminen voi olla joillekin punainen vaate, niin asiaa tulisi kuitenkin lähestyä siitä näkökulmasta, että kaivoksia suunnittelevat yritykset ovat tänään ympäristötietoisia, ja prosessit kehittyvät koko ajan myönteiseen suuntaan ympäristön näkökulmasta.
Posion väestötappio voisi kaivostoiminnan ansiosta kääntyä muuttovoitoksi, ja näkyä ostovoiman ja palveluiden kasvuna.