Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Nä­rän­kä­vaa­raa lumosi erä­jor­mai­luun tot­tu­mat­to­mat: "Reitti oli hetken ko­ko­naan meidän"

-
Kuva: Mikko Halvari

Viime viikonloppuna käänsimme ystäväni kanssa auton keulan kohti Näränkävaaraa.

Syksyisen kirpeä ja aurinkoinen sää sai meidät eräjormailuun vähän tottumattomammatkin naisihmiset innostumaan metsään lähdöstä. Siis teet termokseen, leivät reppuun ja kohti erämaata.

Kuusamosta tunnin ajon kuluttua heitimme repun selkään ja suuntasimme kulkumme kohti Närängän erämaatilaa.

Matka kulki parkkipaikalta sorastettua polkua pitkin ylös vaaraan. Ohitimme ikikuusikon naavapartoja polun kivutessa rehevän vaaran rinnettä ylös, ohi korpipainanteiden, sammalmättäiden ja pienten rinnenorojen yli.

Pienen patikoinnin jälkeen vaaran laella avautuu 1950-luvun tyyliin kunnostettu Närängän tila, jossa huokuu rauha ja levollisuus – tutustumisen arvoinen paikka.

Tilalta reitti jatkuu kohti Kirkkokalliota ja Yheksänsylenkalliota. Kirkkokallion pohjoisen puolelle avautuvat huikeat näkymät tarjosivat loistopaikan evästauolle. Kallion päällä istuessa silmä kantoi pitkälle Venäjän puolelle. Hiljaisuus oli sanoinkuvaamaton, jollekin ehkä jopa pelottava.

Vaaran toisella kupeella on Yheksänsylen kallio, jolta avautuu hieno näkymä Hyöteikönsuolle. Sieltä polku laskettelee hiljalleen alaspäin.

Vaaranpolun loppupuolella kulkija kohtaa karsikkopuun, jonka kylkeen on veistetty vuosiluku 1876. Luku kuulemma lienee sinetti sopimuksesta, jonka näränkäläiset tekivät karhun kanssa.

Erämaista tunnelmaa ja luonnonmetsän rauhaa. Lintuja lukuun ottamatta muita eläimiä emme retkellä nähneet. Se on varmaa, että aika moni eläin sen sijaan näki ja kuuli meidät.

Muita retkeilijöitä ei Närängässä vastaan tullut – reitti oli hetken kokonaan meidän.

Meitä Koillismaalla asuvia hemmotellaan. Näitä Närängän kaltaisia erämaan keitaita riittää ja meille ne ovat lähiretkeilykohteita.

Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys elinympäristössä vähentää sairastavuutta ja lisää onnellisuutta.

Jo noin 15—20 minuuttia luonnossa oleskelua auttaa laskemaan verenpainetta. Verenpainetta alentava vaikutus tulee esimerkiksi istumalla luonnossa tai rauhallisessa puistoympäristössä.

Luonnosta saatavat hyvinvointivaikutukset tulevat nopeasti ja pysyvät pitkään.

Perinteisesti luonto on merkinnyt suomalaisille paljon. Viime vuosikymmeninä yhteiskunnan muutokset ovat kuitenkin heikentäneet luontosuhdettamme.

Yhteys luontoon koetaan kaupungistumisesta huolimatta tärkeäksi, ja se näkyy suomalaisten vapaa-ajan käytössä.

Luonnon seesteisyys vaikuttaa myönteisesti kiireiseen elämään ja tietotulvaan joutuneeseen ihmiseen.

Luontoliikunta voi vaikuttaa positiivisesti myös stressin heikentämään vastustuskykyyn. Metsien naavapartapuihin kannattaa siis lähteä tekemään tuttavuutta.