Nukkumaanmenoaika jo ohitettu, pyörit hereillä sängyssä nukkumattia huhuillen. Uni vaan on hukkateillä. Stressitaso nousee ja pohdit, miten jaksat huomisen päivän, kun unta ei tule.
Moni meistä valvoo öisin tai seuraa vierestä onnetonta valvojaa. Unihäiriöt ovat lisääntyneet ja nukumme entistä vähemmän. Unettomuudesta puhutaan jo kansantautina. Pari vuotta sitten tehty kysely paljastaa, että melkein 80 prosenttia suomalaisista nukkuu 1–3 tuntia liian vähän joka yö.
Uniongelmista kirjoitetaan ja puhutaan paljon ja vinkkejä unettomuuden torjumiseksi jaetaan luontevasti kahvipöydässä. Aiheesta on tullut arkipäiväinen ja unettomuuteen keksitään erilaisia apukeinoja, jotka lupaavat mullistaa ihmisten elämän. Puhutaan unihygieniasta ja unen huollosta.
Riittävä unensaanti on hyvinvoinnin tukipilari. Silti valtaosa suomalaisista sinnittelee liian vähäisillä yöunilla.
Kaikki osaavat nimetä yleisiä syitä huonoon nukkumiseen. On henkilökohtaiset murheet ja stressi, sinisenä loistavat digilaitteet, ainainen online-tila ja koukuttava Netflix.
Myös yhteiskunnallisen elämänmenon muuttuminen vaikuttaa meihin. Ihmisten työnkuva on muuttunut, töitä voi tehdä kotona eikä selkeitä työaikoja ole. Kaiken pitäisi pyöriä ympäri vuorokauden.
Toisaalta nykyihmisen väsymys voi johtua usein yksinkertaisesti siitä, että yöunille ei malteta mennä riittävän ajoissa tai säännöllinen unirytmi sekoitetaan viikonloppuna nukkumalla pitkälle aamupäivään.
Aistiärsyketulva ja yhteiskunnan tehokkuusvaatimukset asettavat meille suurempia vaatimuksia tänään kuin vielä 20 vuotta sitten. Hektisyyden vastapainoksi tarvitsisimme enemmän lepoa ja unta, jotta elimistömme elpyisi ja aivot jaksaisivat toimia hyvin.
Univaje huonontaa aivotoimintoja ja vastustuskykyä, lihottaa ja kasvattaa ikääntymiseen liittyvien sairauksien riskiä.
Kaikenlaisesta valvomisesta ei pidä huolestua. Tilapäinen unettomuus kuuluu elämään. Kroonisesta, vaikeasta unettomuudesta kärsivän ongelma on kuitenkin aivan eri tasolla, eikä tällaisen ihmisen piinaa saa väheksyä. Jos muut ympärillä vastaavat, että ”joo, mäkin nukuin vähän huonosti”, hiljenee uneton pian ongelmastaan.
Vain muutama prosentti ihmisistä on synnynnäisesti lyhyt- tai pitkäunisia. Tavallinen unenpituus vaihtelee 6-9 tunnin välillä.
Ei ole olemassa yhtä oikeaa unenpituutta, vaan se vaihtelee yksilöllisesti.
Lyhytuniseksi lasketaan ihminen, jonka luontainen unentarve on alle 6,5–7 tuntia. Heitä on 20 prosenttia ihmisistä. Heillä uni on hyvin tehokasta ja unessa päästään suoraan syvään uneen.
Terve henkilö nukahtaa tavallisesti alle puolessa tunnissa, on yön aikana valveilla puolisen tuntia ja virkistyy yöunestaan. Uni on hyvinvoinnin herkkä mittari.