Vastustitko sinä viime vuoden tuloverotietojesi luovuttamista julkisiin tietoihin? Kuulutko sinä rikkaisiin, ja jostakin syystä et halua rahavarojasi kaikkien tietoon levitettäväksi?
Palataan siis vielä viime viikkoon, jolloin Verohallinto luovutti tiedotusvälineille tuloverotiedot vain osasta siitä väestä, joiden verotettavat ansio- ja pääomatulot olivat vähintään 100 000 euroa.
Todellakin vain osasta väestä, sillä tänä vuonna verottaja on salannut listoilta noin 4 400 ihmisen verotiedot. Verottaja on perustellut poistoon suostumista toissa vuonna voimaan astuneella Euroopan unionin tietosuoja-asetuksella.
Se, minkä vuoksi peräti 4 400 ihmisen tiedot on salattu, ei ehkä tule julkisesti tietoon koskaan?
Paheksutaanko Suomessa rikkaita? Kokevatko rikkaat, että he eivät voi asua syystä tai toisesta rauhassa, jos heidän rahavarojensa ja omaisuutensa määrä levitetään kaiken kansan tietoisuuteen?
Mutta millä perusteella kuka tahansa voi vastustaa tietojensa luovuttamista? Verohallinnon tietojen mukaan jokainen voi vastustaa tietojensa luovuttamista henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella.
Peruste voi liittyä esimerkiksi terveyteen, omaan tai läheistensä turvallisuuteen tai omassa ammatissaan tai työtehtävässään toimimiseen.
Perusteeksi ei kuitenkaan riitä se, että suhtautuu kielteisesti tietojensa luovuttamiseen tiedotusvälineille tai niiden julkaisemiseen yleensä. Myöskään pelkkä viittaus lainsäädäntöön ei ole riittävä peruste.
Median edustajana en tietystikään voi sananvapauden nimissä hyväksyä viranomaisten salailua, ja verotietojen pimittämistä.
Asiaan otti kantaa äskettäin myös Julkisen sanan neuvosto (JSN).
JSN:n mukaan viranomaisten on syytä antaa sananvapaudelle ja siihen kuuluvalle tietojen julkisuudelle demokraattisen yhteiskunnan edellyttämä painoarvo. Neuvoston näkemyksen mukaan Verohallinto ei nyt toimi näin. Avoimuus on JSN:n mielestä yhteiskunnan kehityksen ydinehto.
Jos tätä tietojen salailua lähestytään pelkästään inhimillisesti rikkaan yksilön näkökulmasta, jota vaikkapa on jo vainottu tai joku on käynyt hänen ökytalonsa ikkunat särkemässä, tai hänen perhettään on uhattu, niin salaamiseen voi kyllä olla tällöin aihettakin?
Valitettavasti on myös niin, että media kaivaa tietoja näistä omaisuuksiaan salaavista rikkaista. Yksi esimerkki on Suomen suurimmat tulot viime vuonna tämän hetkisten tietojen perusteella ansainneen Sinituotteen omistaja ja Amer Sportin entinen suuromistaja Ilkka Brotherus. Hän pyysi verottajaa salaamaan tietonsa medialle jaettavalta listalta. Siitä huolimatta hän on ollut verotietojen otsikoissa.
Brotherus tienasi viime vuonna yhteensä miltei 66 miljoonaa euroa ansio ja pääomatuloja, niistä ansiotuloja oli vain noin 100 000 euroa.
Lisääkö vai kaventaako tämä verotietojen salailu kansalaisten luottamusta yhteiskuntaa kohtaan, jokainen voi itse arvioida?