Kolumni

Toimittajalta: Puolueet murentavat demokratiaa

-
Kuva: Mikko Halvari

Europarlamenttivaalit järjestetään Suomessa sunnuntaina 26. toukokuuta ja sitä ennen äänestetään ennakkoon. Viiden vuoden välein järjestettävissä vaaleissa valitaan Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin, joka on yksi Euroopan unionin lainsäädäntöelimistä. Suomesta valittavien parlamentaarikkojen määrä on nyt käytävissä vaaleissa 13 tai 14. Britannian EU-eron ajankohta vaikuttaa siihen, montako europarlamenttipaikkaa Suomi saa kevään vaaleissa. Jos Britannia ei lähde EU:sta ennen 22. toukokuuta, määrä pysyy 13:ssa. Vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan Suomi saa 14. paikan sitten, kun Britannian ero EU:sta toteutuu.

Tulevat vaalit ovat erityisen tärkeät, sillä Eurooppa on ollut tällä kaudella suuressa kriisissä pakolaiskriisin ja brexitin vuoksi. Eivätkä vaikeudet tähän lopu. Siksi EU ansaitsee parhaat mahdolliset edustajat myös Suomesta ja meidän kannalta nimenomaan pohjoisesta Suomesta.

Liisa Jaakonsaari (sd.) on tehnyt mittavan työn meppinä pohjoisen Suomen hyväksi, mutta hän luopuu nyt eikä ole enää asettunut ehdokkaaksi. Koillismaalaisten ehdokkaaksi on ilmoittautunut kuusamolaistaustainen lääketieteen professori Pirkko Vihko (kok.).

Ehdokkaitten joukossa on tänä vuonna paljon niin sanottuja tuplaehdokkaita. He ovat tulleet valituiksi ensin eduskuntaan ja halajavat saman tien parlamenttiin. Toki osa on ilmoittanut selvästi, että ovat listoilla vain keräämässä puolueelleen ääniä, mutta joukosta löytyy jopa sellaisia, jotka ovat päässeet eduskuntaan ensimmäistä kertaa, mutta ovat halukkaita lähtemään jo nyt Brysseliin. En ymmärrä. Tämä on mielestäni mitä suuremmassa määrin äänestäjien aliarvioimista. Äänestäjistä on tullut puolueiden pelinappuloita politiikan kentällä.

EU ansaitsee ehdokkaat, jotka tahtovat sinne ykkösenä ja haluavat vaikuttaa. Puolueet ovat itse lähteneet tällä toiminnalla heikentämään EU:ta ja koko länsimaista demokratiaa, kun ne käyttävät tilaisuutta vaalikikkailuun. Minusta tällä hetkellä paljon parjattu Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä osoitti suoraselkäisyyttä, kun ei lähtenyt keskustan kärkiehdokkaaksi, vaikka saikin Oulun vaalipiirin alueelta suurimman äänipotin.

Ensimmäistä kertaa vuoden 2007 jälkeen 60 prosenttia eurooppalaisista pitää maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Lisäksi 67 prosenttia kokee, että heidän kotimaansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Tämä luku on ollut korkeampi viimeksi vuonna 1983.

Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani on vedonnut EU-kansalaisiin, jotta he lähtisivät vaaliuurnille. Tajani kehottaa äänestäjiä arvioimaan huolella ehdokkaita ja vaaliohjelmia ennen kuin tekevät päätöksen, joka muokkaa maanosamme tulevaisuutta ja rooliamme maailmassa tulevina vuosina. Euroopan unioni on rauhanomaiseen yhteistyöhön perustuva ainutlaatuinen yhteinen hanke, mikä ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Äänestäminen on vähintä, mitä kansalainen voi Euroopan rauhan puolesta tehdä.