Kolumni

Toimittajalta: Tuleeko mahlasta terveysintoilijoiden uusin hittituote?

-
Kuva: Mikko Halvari

Kevät on ihanan kiivasta odotuksen aikaa monelle villiyrtti-intoilijalle. Jännityksellä odotetaan, milloin ensimmäiset pienet nokkosen alut nousevat mullasta ja milloin pehmeät kuusen kerkät kasvavat poimittaviksi.

Niitä ennen kerätään jo luonnon omaa energiajuomaa, mahlaa. Pääsin vastikään juttukeikalla tutustumaan mahlan valutukseen ja sen jatkojalostukseen paikallisen luonnonvaratuottajan kanssa. Mielenkiintoista puuhaa kerta kaikkiaan ja mihin kaikkeen koivun voimajuoma taipuukaan – siirapiksi ja kuohujuomaksikin.

Mahla on 99-prosenttisesti vettä, mutta maistuu silti täyteläisemmältä ja hivenen makealta. Ajatuksen tasolla mahla on aika huikea juttu. Se on maitiaisnestettä, joka herättää lehdet kasvukauteen.

Koivu varastoi syksyllä vedestä ja auringonvalosta valmistamiaan sokereita rasvoina juuriinsa ja tärkkelyksenä runkoonsa. Herättyään talvihorroksesta se alkaa taas imeä juurillaan vettä ja ravinteita, jolloin vararavinto muuntuu takaisin sokereiksi. Syntyy mahlaa.

Ennen vanhaan mahla oli voimajuomaa, joka virvoitti talven uuvuttamat ihmiset. Mahlan käytöllä on pitkä historia ympäri maailman, mutta erityistä merkitystä sillä on ollut aina meille suomalaisille. Sitä on käytetty vuosisatojen ajan lievittämään muun muassa kihtiä sekä nivel- ja reumavaivoja. Sehän sisältää lukuisan määrän erilaisia kivennäis- ja hivenaineita sekä fruktoosia ja glukoosia.

Jo Kalevalassa mahla on mainittu voimia antavana juomana, jota käyttivät kaskenpolttajat, paimenet ja muut metsässä liikkujat. Mahlan avulla torjuttiin niin kevätväsymystä kuin saatiin karja toipumaan pitkästä talvesta.

Mahlan uskottiin jopa sisältävän yliluonnollisia voimia. Kansanlääkinnässä mahlalla on parannettu niin rakkovikoja, luuvaloa, keripukkia ja vilustumisia.

Mahlaa on tutkittu muun muassa Turun yliopistossa. Mahlan kuiva-aine koostuu lähinnä sokereista: glukoosista ja fruktoosista. Lisäksi mahla sisältää jonkin verran C-vitamiinia ja pieniä määriä hedelmähappoja, kivennäis- ja hivenaineita sekä valkuaisaineita.

Mahlasta innostuneet uskovat aineen auttavan korkeasta kolesterolista kärsiviä sekä kuivan ihon kanssa kamppailevia. Sen uskotaan parantavan flunssasta, estävän selluliitin muodostumista sekä puhdistavan elimistöä. Juoman uskotaan myös helpottavan koivun siitepölyallergiasta kärsivien oloa.

Keski-Euroopassa mahlaa käytetään kehon puhdistukseen kuona-aineista ja se on kosmetiikkateollisuuden raaka-aine.

Valtaosa Suomessa kaupallisesti kerätystä mahlasta menee ulkomaille. Mahla on noussut merkittäväksi vientiaineeksi.

Muun muassa amerikkalaiset ja englantilaiset terveyspiirit vannovat koivunmahlan nimeen – se on terveysjuomarintaman muodikkain ihmeaine. Mahlasta onkin povattu uutta kookosvettä, maailmanlaajuista hittituotetta. Pitäisikö meidän suomalaistenkin innostua enemmän tästä luonnontuotteesta ja arvostaa sitä vanhan kansan tapaan?