Tämän viikon ajan on puitu vilkkaasti turuilla, toreilla ja etenkin sosiaalisessa mediassa Kuusamon kaupungin talouden tasapainottamistavoitteita. Kaupunginhallitus päätti maanantain kokouksessa 0,8 miljoonan euron sopeutuksista vielä tälle vuodelle. Hallinnon aloittain tavoitellaan kasvatus- ja sivistystoimesta 200 000 euron säästöjä, yhdyskuntatekniikasta 100 000 euroa, keskushallinnosta 200 000 euroa ja perusturvasta 300 000 euroa.
Luvut vaikuttavat suurilta, koska kuukausia talouden sopeuttamiseen on enää vähän. Kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan sopeutustarve on kuitenkin alle prosentin, minkä ei pitäisi maalaisjärjellä ajateltuna olla mahdotonta saavuttaa Kuusamon kokoisessa kaupungissa.
Tosiasia on, että Suomi on menossa kohti alenevia talousnäkymiä. Kuluttajien luottamus taloutensa näkymiin ovat huonoimmat nimenomaan pohjoisessa ja itäisessä Suomessa. Tämä puolestaan on selvä indikaattori työllisyyden kehittymiseen.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi viime viikolla, että mikäli talouden riskit toteutuvat, hän ei olisi hirvittävän yllättynyt, että talouden kasvuprosentti alkaisi ensi vuonna Suomessa nollalla. Lintilä sai tukea näkemykselleen osuuspankkileiristä, joka ennusti, että kasvu olisi jäämässä ensi vuonna 0,5 prosenttiin.
Koillismaa ei ole poikkeus koko Suomen suhdanteista. Kuljemme samassa veneessä yleisen tilanteen kanssa, vaikka tällä hetkellä meidän tulevaisuuden näkymät ovatkin poikkeuksellisen hyvät.
Lapin Kansa uutisoi eilen, että Lapin vuosikymmeniä kestänyt muuttotappio on kääntynyt vihdoin plussan puolelle. Myös tällä viikolla julkistetut työllisyystilastot kertoivat hyvää Kuusamolle. Heinäkuun lopulla avoimia työpaikkoja oli Kuusamossa 358, kun vastaava luku oli viime vuonna 166.
Avainasia tulevaisuutta ennustettaessa onkin, miten hallituksen työllisyystavoitteet toteutuvat. Jos kasvu jää nollalinjalle ensi vuonna, on hyvin suuri vaara, ettei 75 prosentin työllisyystavoitteesta tule tällä hallituskaudella mitään. Ja sehän olisi melkein katastrofin paikka, sillä hallitusohjelmassa sanotaan, että työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti.
Työllisyyden hoito on siis Koillismaallakin yksittäisistä asioista kaikista tärkein. Se, että ihmiset saavat työtä ja toisaalta työnantajat tekeviä käsiä. Avoimia työpaikkoja on nyt ja lisää tulee, sillä Kuusamossa on monta elinvoiman tukijalkaa: matkailu, metsätalous, luonnontuotealat ja palvelut.
Velan varaan ei tulevaisuutta tule rakentaa, eikä tulevien sukupolvien harteille pidä velkataakkaa siirtää, ei myöskään Kuusamon. Nyt ei siis kannata tehdä muuta kuin pistää suu säkkiä myöten muistaen kuitenkin, että sivistyneen kansakunnan mittari on aina se, miten se heikompiosaisistaan pystyy pitämään huolta.