Kolumni

Toimittajalta: Veroilmoitus tulee kuin kevät, mutta kuka verot maksaa ja mihin ne käytetään?

-

Se se saapuu kuin kevät. Veroilmoitus. Jos vaikka takatalvi yllättääkin, niin veroilmoitus ei. Kansalaisen tulot ja menot on nyt paalattava ja katsottava mitä jää pussin pohjalle.

Uutta nyt on se, että veroilmoitus on jätettävä netissä OmaVerossa. Enää paperista ilmoitusta ei saa kuin erikseen pyytämällä. Paperisen palautus tulee myös maksaa itse ja se olisi jätettävä Postin kuljetavaksi hyvissä ajoin, sillä tiedättehän. Posti...

Veroilmoituskuoren mukana ei enää ole tuttua ohjekirjasta. Sen on korvannut nettiohjeistus. Palautuspäivät ovat myös muuttuneet. Ne ovat nyt 7.5., 14.5. tai 21.5.

Veroilmoituksen täyttäminen on siis suhteettoman hankalaa ihmisille, joilla ei ole tietokonetta, sen käyttö on hankalaa tai osaaminen on vaillinnaista.

Veroilmoituksen teko on sinällään helppoa, jos ei ole erityisempiä tuloja tai menoja. Usein riittää se, ettei tee mitään, vaan hyväksyy verottajan esityksen sellaisenaan.

Työmatkakulut, kotitalousvähennykset ja muut vähennykset sekä vaikkapa vuokratulot on kuitenkin muistettava ilmoittaa. Ainakin ne vähennykset.

Kevätkuukauden ensimmäiset päivät saattavat olla muillakin kuin minulla kuittirumbaa. Periaatteessa laskut olen säilönyt kansioon, mutta jokaisen kohdalla näin ei ole käynyt. Ja jostakin syystä kuitti, jota etsii, ei tunnu löytyvän millään.

Mihin verotuksella valtion kassaan kilahtavat rahat sitten menevät. Maksamastasi eurosta sosiaaliturva vie 46 senttiä, julkishallinto 14 senttiä, terveydenhuolto 13 senttiä, koulutus 11 senttiä, elinkeino ja liikenne 8 senttiä, puolustus ja yleinen järjestys 4 senttiä ja muuhun jää 4 senttiä.

Kuka veroja maksaa. Alle 15.000 vuodessa ansaitsevia on yli 30 prosenttia, mutta veroista heidän osuutensa on tietysti vain muutamia prosentteja. Suurimman osuuden verotuotoista maksavat 35.000-149.000 vuodessa ansaitsevat. Heidän osuutensa verotuotoista on noin 60 prosenttia, mutta osuus tulonsaajista pikkuista vaille 30 prosenttia. Yli 150.000 ansaitsevien osuus maksajista on prosentin luokaa mutta veroista hieman toistakymmentä prosenttia. Keskiluokka tämän lystin siis kustantaa. Rikkaita ei ole riittävästi ja köyhiä ei kannata verottaa.

Palkansaajia verotettavista on 65 prosenttia, eläkeläisiä 21 prosenttia, työttömiä 2 prosenttia, maatalouden harjoittajia 1 prosentti, yrittäjiä 2 prosenttia, pääomatulojen saajia 7 prosenttia. Lisäksi on yhtymien yhtiömiehiä, kuolinpesiä ja muita. Kaikkiaan veroa maksaa noin 4,5 miljoonaa henkilöä. On se sentään melkein kaikki Suomessa asuvat, asiat voisivat olla pahemminkin.

Noin 2,2 miljoonan palkansaajan keskimääräinen vero on vajaat 9.000 euroa. Eläkeläinen maksaa noin 4.770 euroa, työtön 2.100 euroa, maanviljelijä 9.450 euroa ja elinkeinonharjoittaja 10.400 euroa. Pääomatulojen saaja maksaa 32.450 euroa ja yhtiömiehet 12.060 euroa.

Tämä kertonee lisää missä verotuksen painopiste on.