Kolumni

Toimittajalta: Vieläkin kommentoimme toisten ulkonäköä – Pitäisikö vihdoin keskittyä muihin asioihin?

-
Kuva: Mikko Halvari

Niin poliitikkojen, muusikkojen kuin aivan tavan tallaajienkin ulkonäön kommentointia kuulee valitettavasti vielä tänäkin päivänä. Yksilön ulkonäköön keskittymisen voisi kuvitella olevan jo menneisyyteen jäänyt ilmiö, mutta aihe nousee edelleen jakamaan ihmisten mielipiteitä.

Julkisuudessa olevien henkilöiden ulkonäön ruotimista näkee paitsi sosiaalisessa mediassa myös lehtien palstoilla tasaiseen tahtiin.

Viimeisin yksilön ulkonäköön keskittymisestä noussut kohu lienee kesäkuun alulta. Tuolloin Ilta-Sanomien Seppo Varjus vertaili kommentissaan Maria Ohisalon ja Game of Thrones -sarjan Daenerys Targaryenin ulkoista olemusta (Ilta-Sanomat, 8.6.2019).

Sosiaalisessa mediassa eri puolueiden poliitikot nostivat esiin muun muassa sen, kuinka epärelevanttia on kommentoida poliitikkojen ulkonäköä. Keskustelussa kysyttiin esimerkiksi, mitä poliitikoista oikein saa sanoa.

Koko ulkonäön kommentoinnin ilmiössä on mielestäni kyse siitä, saako tai tarvitseeko toisen ihmisen, varsinkaan itselleen tuntemattoman, ulkonäköä kommentoida lainkaan.

Olipa kyseessä poliitikko, myyjä tai opettaja, ei hänen ulkonäkönsä ole keskeinen asia hänen tekemänsä työn kannalta. Ulkonäön sijaan olisi järkevää pitää fokus ihmisten toiminnassa ja osaamisessa. Niillä on huomattavasti enemmän vaikutusta muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan kuin pelkällä ulkoisella olemuksella.

Koska yksilön ulkonäkö ei vaikuta muiden elämään, ei se myöskään heille kuulu. Eikä sen edes pitäisi muita niin kovasti kiinnostaa. Siksi joskus on vaikea ymmärtää, mitä ulkonäön kommentoijat oikein hakevat takaa toiminnallaan.

Myös ulkonäön kehuminen olisi joissain tapauksissa järkevää jättää välistä. Kehuilla huomio siirtyy usein oleellisimmista asioista ulkonäköön, vaikka tarkoitus ei olisikaan paha.

Omien kasvojen näyttäminen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ei ole valintakysymys, sillä niitä ei voi oikein peittääkään. Kun niin henkilökohtaiseen asiaan kuin ulkonäköön puututaan, se tuntuu pahalta.

Väliä ei saisi olla myöskään sillä, mitä sukupuolta kommentoinnin kohteena oleva henkilö on. Oli sitten mies, nainen tai muunsukupuolinen, ei muilla ole oikeutta puuttua hänen ulkonäköönsä.

Ajatus siitä, että joidenkin ammattiryhmien edustajien pitäisi vain sietää ulkonäön kommentointia, on turhauttava. Tietenkin joissain ammateissa, vaikkapa malleilla, ulkonäkö on niin keskeinen työkalu, että tilanne on eri. On kuitenkin häiritsevää, että esimerkiksi poliitikkojen täytyisi vain jaksaa kuunnella vieraiden ihmisten nostavan heidän ulkonäkönsä jatkuvasti esiin. Tämän sijaan kommentoijien käytöksen pitäisi muuttua.

Onnekseni voin sanoa, etten ole juuri kohdannut ikävää ulkonäköni ruotimista. Ehkäpä juuri siksi tuntuu absurdilta, että joillekin se on täysin arkipäivää.