Vuosi 2019 on päässyt mukavasti vauhtiin. Itse olen tämän vuoden puolella jo ehtinyt hieman matkustella ennen kuin asetuin taas sorvin ääreen. On tullut käytyä niin Posiolla kuin Tampereellakin.
Viikonloppu vierähti Tampereella mukavissa merkeissä. Sisareni poika sai nimittäin ristiäisissä nimen. Tilaisuus oli mukava ja tarjoilut maittavia.
Aloin tässä sitten pohtia omia ristiäisiäni. Niistä ei minulla ole juurikaan muistikuvia. Varmaan sielläkin on kahvia juotu ja ehkä on jotakin särvintäkin ollut tarjolla. Mene ja tiedä. Ainakin oikein kelvollisen nimen sain minä tuolloin.
Tässä näin alkuvuodesta sitä on ehtinyt tapahtua urheilurintamallakin monenlaista. Lentopallomiehet voittivat Mikkelissä Tanskan ja menivät EM-kisoihin. Nuorisojääkiekkoilijat voittivat Kanadassa maailmanmestaruuden. On hiihdetty Tour de Skitä ja mäkihyppääjät hyppäsivät Keski-Euroopan mäkiviikolla. Japanin Ryoyu Kobayashi hyppää kyllä sangen komeasti.
Tässä näin enon ominaisuudessa olen tullut pohtineeksi sitäkin, että minkälainen mahtaa olla näiden alkuvuoden urheilutapahtumien tilanne vaikkapa 20 vuoden kuluttua. Vieläkö hyppääjät kipuavat Bergiselin mäkitorniin tammikuun neljäntenä? Toivoa sopii, että mäkeä hypätään vielä vuonna 2039. Ehkäpä siinä vaiheessa on jo siirrytty takaisin perinteiseen hyppytyyliin, kun ilmastonmuutoksen edetessä ja tuulien voimistuessa on V-tyylin harjoittaminen käynyt mahdottomaksi. Mistäpä tuotakaan koskaan tietää.
Mikähän lie on sitten tuon Tour de Skin tulevaisuus? Tämän vuoden kiertueellahan ei nähty kaikkia maailman huippuhiihtäjiä ja aika moni taisi lopettaa kiertueen kesken ennen sunnuntaina hiihdettyä Alpe Cermisin loppunousua. Jotakin uutta pitäisi ehkä tuolle Tour de Skille keksiä, jotta hiihtäjien sekä yleisön mielenkiinto kyseistä tapahtumaa kohtaan säilyisi korkealla myös tulevina vuosina.
Saa nyt sitten nähdä, että seuraammeko sisareni pojan kanssa tulevaisuudessa yhdessä merkittäviä urheilutapahtumia. Saattaahan siinä käydä niinkin, ettei hän ole lainkaan innostunut urheilusta. Mistä tuosta tietää, jos hänen mielenkiintonsa suuntautuu jalkapallon ja mäkihypyn sijaan esimerkiksi bulgarialaisiin kansantansseihin ja käkikellon veistämiseen. Ihan hyviä harrastuksia varmasti nekin.
Kaiken kaikkiaan sopii toivoa, että nyt parin kuukauden ikään ehtinyt poika saa kasvaa rauhassa ja turvallisessa ympäristössä ihan omanlaisekseen ihmiseksi. Sitähän ei tiedä miltä tämä maailma näyttää muutaman vuosikymmenen kuluttua. Jos ajattelen jo omaa tähän astista elämäni polkua, niin paljon on ehtinyt tapahtua ja paljon on varmasti vielä tapahtumatta. Esimerkiksi kaikenlaisia uudenlaisia hilavitkuttimia on kehitetty ja tulevaisuudessa varmasti ihmisten elämää yritetään ohjat entistä enemmän kaikenlaisten koneiden varaan. Se on kuitenkin muistettava, että kaikkia asioita maailmassa ei voi tekoälyllä korvata.