Vuorotteluvapaamahdollisuuden käyttö on kyseenalaistettu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla haluaa poistaa mahdollisuuden ensi vaalikaudella perusteena, että sen käyttö on vähentynyt ja sen poisto lisäisi työiässä olevien työtä.
Vuorotteluvapaa otettiin käyttöön 1996, jolloin työttömyys oli korkealla. Tarkoitus oli sama kuin nyt sen poistovaatimuksella: lisätä työikäisten mahdollisuutta työhön. Järjestelmän aikana kaikkiaan 300 000 ihmistä on käyttänyt mahdollisuutta hyväksi. Minä olen mukana siinä joukossa.
Vapaan ehtoja kiristettiin tuntuvasti 2014 ja 2016, joiden takia vuorotteluvapaan käyttö vähentyi. Kun vuonna 2014 mahdollisuutta käytti 20 000 työntekijää, oli vuorotteluvapaalla vuonna 2017 vain 8 700 henkilöä.
Vuorotteluvapaalla voi alunperin olla jopa vuoden ajan. Nyt vapaalla voi olla vain puoli vuotta ja edellytyksenä on vähintäin 20 vuoden työhistoria.
Itse päätin jääda vuorotteluvapaalle saadakseni aikaa olla perheeni parissa. Meille otettiin silloin myös koiranpentu, jonka pentuaika sujui leppoisasti. Kuntoilin ja elin terveellistä elämää. Suunnitelmissa oli opiskella, mikä myös osittain toteutui. Vuorotteluvapaan loppupuolella työnantaja kutsui kuitenkin palvelukseen takaisin, joten vapaan hyödyntäminen jäi hieman vajaaksi. Aivan kaikki suunnitelmani eivät vapaan aikana toteutuneet, tai osa muutti muotoaan. Koin vapaan silti erittäin hyödyllisenä ja olisin harkinnut mahdollisuutta vapailla vielä uudelleen, jos se olisi mahdollista.
Vuorotteluvapaani aikana tilalleni palkattiin henkilö, joka saikin siitä eteenpäin työpaikan.
Työnantajalle vapaa on mahdollisuus palkata uusi henkilö ja sijaiselle se tarjoaa työkokemusta. Työnantajan ei ole pakko vuorotteluvapaata hyväksyä.
Se, että ehtoja on tiukennettu ja kiinnostavuutta vähennetty on nyt, mielenkiintoista kyllä, myös peruste miksi siitä pitäisi luopua. Myönnettävä on, että vastaavasta mahdollisuudesta on luovuttu Ruotsissa ja Tanskassa.
Lopettamisesityksen perusteena on myös järjestelmän hallinnolliset kustannukset ja työmäärä.
Vuorotteluvapaan jatkoa tulisi kuitenkin pohtia sen perusteella onko siitä hyötyä vai ei. Vaikka työllisyystilanne on nyt parempi kuin 90-luvun lopulla, ei se sitä tule olemaan jatkuvasti. Vapaa on joustava mahdollisuus irtaantua jossakin vaiheessa työn oravanpyörästä. Enemmin pitäisi pohtia, miten vuorotteluvapaa tai vastaava voitaisiin saada jälleen kiinnostavaksi.
Kellokalle-ekonomistit eivät kykene ymmärtämään hyvinvointia, eikä ihmisten halua täyttää elämäänsä muullakin kuin työllä. Silloinkin kun vapaa aiheuttaa tulotason putoamisen yli puolella.