Kolumni

Pää­kir­joi­tus: Kun Uu­den­maan ko­koi­sel­la alueel­la asuu pa­ri­kym­men­tä­tu­hat­ta ih­mis­tä, Postin nostaa ja­ke­lu­hin­to­ja ja ihmiset ha­lua­vat lukea uu­ti­sen­sa ver­kos­ta, on pai­kal­lis­leh­den aika uu­dis­tua

-
Kuva: Mikko Halvari

Kuusamon koulukuljetuksia on useampaankin kertaan mainittu Suomen hankalimmiksi järjestetää. Kunta on iso, harvaan asuttu ja vähän väliä eteen tulee järvi, jonka tie kiertää.

Samat realiteetit koskevat painetun sanomalehden jakelua. Koillissanomien levikkialue on pinta-alaltaan isompi kuin Uusimaa, mutta asukkaita on vain reilut 22 000 siinä missä Uudellamaalla asuu puolitoista miljoonaa ihmistä.

Lisäksi painetuista Muikkulehdistä 40 prosenttia jakaa Posti, mikä on monta kertaa viikossa ilmestyvälle lehdelle harvinaisen iso osuus. Sivukylien reitit ovat niin harvaan asuttuja, että markkinaehtoisesti niille ei voisi järjestää jakelua.

Samaan aikaan posti kipuilee kannattavuusongelmiensa kanssa, leikkaa ruohot, kuvaa sähkömittarit ja nostaa jakeluhintojaan jatkuvasti.

Tässä on tärkein syy siihen, että tammikuussa Koillissanomat siirtyy seitsemänpäiväiseksi verkon uutislehdeksi ja samalla painetun lehden päivien määrä vaihtuu kolmeksi.

Uuteen rytmiin on varmasti totutteleminen, mutta on hyvä muistaa, ettei lehti aina ole ollut viisipäiväinen. Vuonna 1950 Koillissanomat alkoi ilmestyä ensin kerran viikossa ja vaihtoi vielä saman vuosikymmenen aikana kaksipäiväiseksi.

1960-luvulla lehti ilmestyi kolme- ja neljäpäiväisenä ja siirtyi 1980-luvulla viisipäiväiseksi. 1990-luvulla selvitettiin myös kuudennen, lauantain lehden julkaisemista, mutta lehti mahdollisesti laman vuoksi pysyttiin viidessä.

Siinä missä koko Suomi ei enää pysähdy katsomaan puoli yhdeksän uutisia eikä ainoa mahdollisuus käydä kaupassa ole maitotilipäivänä Kitkantiellä, ei mediaakaan haluta seurata vain painetusta lehdestä.

Koillissanomat on kehittänyt jo vuosikausia verkkouutisointiaan. Myös lukijamme ovat ottaneet verkon omakseen.

Koillissanomien tilaajista jo joka kuudes tilaa pelkän digilehden. Kaikille muillekin digisisällöt kuuluvat nyt tilaukseen. Kun muutoksesta vastikään kerrottiin Kaleva Median lehdissä, niin tilaajamääriin suhteutettuna nimenomaan Koillissanomien tilaajat ovat ottaneet innokkaimmin verkkopalvelua käyttöön.

Tammikuun puolivälissä Koillissanomien toimitus pääsee tekemään verkkolehteä juuri siihen tarkoitukseen suunnitteluilla työkaluilla. Verkosta löydät joka päivä uutta luettavaa ja sisältö on yhtä luotettavasti toimitettua kuin painetussakin lehdessä.

Paperilehdestä emme ole luopumassa nyt, emmekä vuosien päästäkään. Kolme tuhtia lukupakettia takaa, että Koillissanomissa on edelleenkin alueen kiinnostavimmat puheenaiheet, tuoreet uutiset ja kaikki tutut vakiopalstat.

Lisäksi jatkossa toimituksen resurssi per lehti on aiempaa suurempi, mikä tarkoittaa yhä paremmin tehtyä koillismaalaista journalismia juuri sinulle.

Mitä ajatuksia tulevat muutokset herättävät? Kerro mielipiteesi Koillissanomien Facebook-sivuilla, sähköpostilla tai tule paikalle digiklinikkaan Kitkantien toimitukseemme tiistaina kello 13-15!

Lisää aiheesta täältä.

Täältä löydät ohjeita digipalvelun käyttöönottoon: kalevamedia.fi/digihaltuun