Liian moni suomalainen joutuu turvautumaan ruoka-apuun säännöllisesti. Ruoka-avun tulisi olla viimeinen oljenkorsi ja väliaikainen ratkaisu ihmisen elämässä, silti liian moni suomalainen joutuu nojaamaan siihen jatkuvasti.
Ihmisten eriarvoinen taloudellinen asema korostuu erityisesti joulun ja muiden juhlapyhien aikaan. Lehdet, kaupat ja mainokset pursuavat lahjavinkkejä ja kuvia notkuvista herkkupöydistä. Samaan aikaan kuitenkin tiedämme, että moni ei ole yhtä onnekas. Niin maailmalla, Suomessa kuin kotikaupungissakin on paljon ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa joululahjoja tai sallia edes yhtenä päivänä vuodessa itselleen tai perheelleen yhtään ylellisyyttä.
Kahtiajako hyvin toimeentuleviin ja köyhyysrajalla tai sen alapuolella eläviin on räikeä. On kuitenkin ilo huomata, että nykyään on monenlaisia mahdollisuuksia auttaa ja muistaa tuntemattomia kanssaihmisiä myös näin joulun alla.
Parhaillaan menossa olevan Joulupuukeräyksen avulla tarjotaan mahdollisuus antaa joululahjoja sellaisille lapsille, jotka saattaisivat muuten jäädä kokonaan ilman paketteja.
SPR:n Hyvä joulumieli -keräyksen tuotolla jaetaan lahjakortteja, joilla vähävaraiset tai vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat hankkia ruokatarvikkeita joulun alla.
Myös Facebookin eri paikalliset ryhmät, kuten Apua ja iloa kuusamolaisille -ryhmä, tarjoavat matalan kynnyksen tavan auttaa kanssaihmisiä. Esimerkiksi juuri edellä mainitussa ryhmässä näin joulun alla tarjotaan niin kinkkuja, ruokalahjakortteja kuin kuusiakin niitä tarvitseville.
Monelle meistä työssäkäyvistä yhden tai muutaman pienen paketin lahjoittaminen jollekin joulun iloa kaipaavalle ei ole rahallisesti iso panostus, mutta saattaa olla tälle koko joulun kohokohta ja ilon pilkahdus.
SPR teetti kuluneena syksynä Lapin alueen ruuanjakopisteissään kyselyn, jolla kartoitettiin ruoka-avunsaajien näkemyksiä liittyen ruoka-apuun, terveyteen ja hyvinvointiin.
Kyselystä selviää, että ruoka-avun asiakkaat ovat monimuotoinen joukko tavallisia ihmisiä, joilla jostain syystä talous on äärimmäisen tiukalla eivätkä rahat riitä ruokaan. Avunsaajien ikä ja elämäntilanteet vaihtelevat, samoin avun tarve ja sen syyt. Suurimpia yksittäisiä syitä tiukan taloudellisen tilanteen taustalla olivat kyselyn mukaan velkaongelmat ja pitkäaikaissairaudet.
Vuonna 2018 noin 15 000 suomalaista on saanut ruoka-apua Suomen Punaisen Ristin kautta. Ruoka-avun tarve vähenee vain, jos köyhyyttä ja eriarvoisuutta saadaan vähennettyä.
Ihan jokainen ansaitsisi edes jouluna syödä hyvin sekä saada jonkun pienen ilahduttavan joulumuistamisen, vaikka arjessa talous olisikin tiukilla. Aina lähimmäisen auttaminen ei edes vaadi rahallista panostusta. Laitetaan siis hyvä kiertämään – tapoja tehdä hyvää on monenlaisia.