Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Suomalaisen hyvinvoinnin pelastustalkoiden mittakaava alkaa paljastua, kun sen suhteuttaa omalle kotikonnulleen. Näitä lukuja kannattaa miettiä esimerkiksi siinä porukassa, joka kovin näppärästi löytää syylliset, mutta joilla on ollut kovin vähän annettavaa tulevaisuuden rakentamiseksi.
Kirjoitan Kuusamosta, mutta sama kehityskulku täsmää vähintään yhtä hurjana Taivalkoskelle ja Posiolle, ja lähes kaikkialle Suomeen.
Kuusamon perusturvan menot kasvavat näköpiirissä oleva kehitys huomioiden 18 miljoonaa euroa vuoteen 2021. Rahaa tarvitaan yhä lisää vanhuspalveluihin ja erikoissairaanhoitoon, mikä johtuu historiallisesta tilanteesta, eikä ole kenenkään vika. Teoreettisesti summa saadaan kasaan nostamalla kunnallisveroa nykyisestä 19,5 prosentista 29,5:een, mikä on täysi mahdottomuus.
Kaupungilla on laskettu, että puolet, yhdeksän miljoonaa, ikääntymisen kustannuksista pystytään kattamaan kohdistamalla raha toisin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikesta muusta mahdollisesta nipistetään perusturvan hyväksi.
Tarkasteluajalla kaupungilta siirtyy eläkkeelle 300 henkeä, ja vaikka hoidon ja hoivan tarve kasvaa, yrittää kaupunki sinnitellä palkkaamalla vain 150 ihmistä tilalle. Palveluja tuotetaan uutta tekniikkaa hyväksi käyttäen. Todennäköisesti palveluja karsitaan, tasoa lasketaan, mutta edelleen jää 4,5 miljoonaa euroa kasaan kaavittavaksi.
Elinkeinoelämän ja kaupungin edustajat istuutuivat samaan pöytään miettimään Kuusamon tulevaisuutta. Näin pitää olla, koska vastuu kotiseutumme tulevaisuudesta on yhteinen.
Laskelmien mukaan luomalla tuhat uutta työpaikkaa kaupunki saa kerättyä tuloveroina tarvittavat 4,5 miljoonaa euroa. Näin suurella työpaikkojen lisäyksellä olisi runsaasti myös muita myönteisiä vaikutuksia. Elinkeinoelämän keskuudessa tehdyssä, tosin suppeassa, kyselyssä enemmistö piti tavoitteen saavuttamista mahdollisena tietyin edellytyksin.
Jotta työpaikkoja syntyy, tarvitaan alueella talouskasvua, sillä vain liikevaihtoaan kasvattavat ja kannattavat yritykset voivat palkata lisää väkeä.
Laskelmassa on paljon epävarmuustekijöitä, mutta suunnan ja mittakaavan se antaa: itsestäänselvyyksien aika on ohi. Tulevaisuuden hyvinvointi vaatii tekoja meiltä jokaiselta.
Hollantilaisessa vanhainkodissa omaisensa voi saada hoitoon, jos itse suostuu vapaaehtoistyöhön vanhainkotiin. Onko Hollannin tie meidän tiemme?
Petri Karjalainen