Nobelin rauhanpalkinnon saaja selviää lokakuussa. Yksi monista ehdokkaista on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Otaksuisin, että taitaa jäädä Trumpilta palkinto saamatta tänäkin vuonna.
Yksi hyvinkin varteenotettava rauhanpalkinnon saajaehdokas on puolestaan ruotsalainen 16-vuotias koululainen Greta Thunberg, joka on vaatinut maailman päättäjiltä suurempia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Gretan innoittamana nuoret eri puolilla maailmaa ovat heränneet ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Gretaa voi hyvällä syyllä pitää oman aikamme profeetallisena äänenä Vanhan testamentin profeettojen esimerkin mukaisesti. Ilmaston lämpeneminen on oman aikamme suurin maailmanlaajuinen kriisi, joka huutaa ratkaisuja ja vastuunkantoa. On kiistämätön tosiasia, että ihmisten toiminta on vaikuttanut ilmaston lämpenemiseen.
Suomen tulee olla edelläkävijä ja tien näyttäjä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Siihen Suomella täytyy olla varaa. Ei voi vaatia suurempia toimia toisilta mailta ennen kuin on itse valmis toimiin. Paljon on toki Suomessa tehty mutta se ei vielä riitä.
Ilmastonmuutoksen torjuminen ei onnistu ellemme ole valmiita luopumaan jostain. Länsimainen elämäntapamme ei ole pidemmän päälle kestävä. Ilmastonmuutoksen torjuminen tapahtuu suurissa ja pienissä arjen valinnoissa. Ihmisellä on onneksi mahdollisuus vaikuttaa. Millaisella autolla liikun? Miten lämmitän kotini? Millaista ruokaa syön? Esimerkiksi näin. Tekniikan kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa uudenlaiset paremmat valinnat.
Ja on hyvä muistaa, että kaikesta ei todellakaan tarvitse luopua. Omia valintoja voi muuttaa aikaisempaa paremmiksi askel kerrallaan. Suomessa valmistettu vegaanijäätelö tai vegaanisuklaakakku ovat jopa maukkaampia kuin tavallinen jäätelö tai suklaatorttu.
Monen valinnan esteenä on ainakin itselläni ollut turhat ennakkoluulot. Lihan korvaaminen kasviksilla ja kalalla on lisäksi terveyden kannalta suositeltavaa ja samalla auttaa ilmastonmuutoksessa. On ilmaston kannalta parempi valita lähellä kasvatettua lihaa ja kasviksia kuin toiselta puolelta maapalloa rahdattua.
Kirkkohallitus hyväksyi helmikuussa Suomen evankelisluterilainen kirkon energia- ja ilmastostrategian ”Hiilineutraali kirkko 2030”. Kirkko haluaa olla edelläkävijä ympäristökysymyksissä ja asettaa riman riittävän korkealle. Jokaisella seurakunnalla on runsain määrin tehtävää asioiden kuntoon laittamisessa. Rippikoululeirien kasvisruokapäivät eivät yksin riitä. Esimerkiksi kiinteistöjen lämmitys on yksi iso kysymys seurakunnissa.
Kristillisen uskon näkökulmasta maapallon tulevaisuuden turmeleminen on yksiselitteisesti syntiä. Tähän syntiin osallisia olemme ihan jokainen.
Sekä äänestyskopissa että arjen suurissa ja pienissä valinnoissa meitä kysytään vastuullisuutta. Millaisen maapallon tahdomme jättää jälkeemme lapsillemme ja lastenlapsillemme? Tahdommeko jättää jälkeemme kauniin ja hyvän elämän mahdollistavan kukoistavan maapallon vai saastuneen ja kuumenneen maapallon? Olemmeko valmiita kantamaan vastuumme siitä, että kerran luonnon vehreys, lumen valkoisuus ja veden sinisyys ovat enää vain kaukaisia muistoja menneisyydestä?
En koe itse olevani mitenkään esimerkillinen. Tunnen viiltävän piston sydämessäni. Parempaan pitäisi pystyä.