Tu­ris­tit junaan lennon sijaan – Rai­de­lii­ken­teen pa­ran­ta­mi­nen on Lapin mat­kai­lun edun­val­von­nan tärkein tehtävä

Matkailuelinkeino työllistää ihmisiä ja auttaa pitämään Lapin asuttuna. Samaan aikaan matkailun on keksittävä keinoja, joilla siitä tulee hiilineutraalia ja ympäristöystävällistä, sanoo Lapin liiton projektipäällikkö Kristian Sievers.
Matkailuelinkeino työllistää ihmisiä ja auttaa pitämään Lapin asuttuna. Samaan aikaan matkailun on keksittävä keinoja, joilla siitä tulee hiilineutraalia ja ympäristöystävällistä, sanoo Lapin liiton projektipäällikkö Kristian Sievers.
Kuva: Jussi Leinonen

Lapin matkailun suurin tulevaisuudenhaaste on kasvattaa lumettoman ajan matkailua.

Nyt talvisesonki haukkaa 75 prosenttia Lapin matkailutulosta.

Tavoite on, että neljän vuoden päästä suhdeluku on talven ja lumettoman ajan matkailutulon suhdeluku on 70/30 ja kymmenen vuoden päästä 60/40, sanoo Lapin liiton projektipäällikkö Kristian Sievers, joka on yksi perjantaina julkaistavan uuden Lapin matkailustrategian 2020–2023 laatijoista.

– Lumettoman ajan matkailun kasvu on edellytys uusille isoille investoinneille. Vaikka kaikki majoituskapasiteetti alkaa olla talvikaudella käytössä, uutta kannattaa rakentaa vain, jos sille on käyttöä myös kesäkaudella.

Matkailustrategian visiossa lumettoman ajan matkailijat tulevat neljältä päämarkkina-alueelta: lähialueilta eli kotimaasta, Ruotsista, Norjasta, Virosta ja Venäjältä, sekä Etelä-Euroopasta, saksankielisestä Euroopasta ja kaukomailta.

Lähialueilta pääsee Lappiin omalla autolla. Kauempaa tarvitaan lentokoneita ja junia. Tällä hetkellä Lapin matkailu on hyvin riippuvainen lentoliikenteestä. Tilanne on riskialtis ja ekologisesti kestämätön.

Siksi Lapin matkailun edunvalvonnan ykkösprioriteetti on raideliikenteen kehittäminen.

Sieversin mukaan tämä tarkoittaa pääradan parantamista ainakin Ouluun asti ja toista raidetta Helsingistä Tampereelle.

Lue lisää torstain Koillissanomat tai näköislehti.

Tausta

Tavoite 1,5 mrd. €

Lapin matkailustrategian tavoitteet vuodeksi 2030:

Matkailutulosta 40 prosenttia kertyy lumettomana vuodenaikana ja 60 prosenttia talvisesonkina (nyt suhdeluku on 25/75).

Lapissa kirjataan viisi miljoonaa rekisteröityä yöpymistä (kolme miljoonaa yöpymistä vuonna 2018).

Matkailutulo on noin 1,5 miljardia euroa (857 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Lähde: House of Lapland
Kuuleminen karsii kahnauksia
Riku Lavia

Lapin matkailu joutuu säännöllisesti kahnauksiin paikallisten asukkaiden kanssa.

Kipinöintiä ovat aiheuttaneet muun muassa Rovaniemen Airbnb-majoitus, Inarin kirkonkylän ruuhkautuminen ja saamelaiskulttuurin väärinkäyttö.

Matkailustrategian vastaus ongelmaan on kehittää menetelmä, jolla paikallisten asukkaiden näkökulmia seurataan säännöllisesti.

Rovaniemellä ja Kemissä testataan jo kyselytutkimusta. Maailmalla käytetään lisäksi avoimia keskustelutilaisuuksia ja haastatteluja, Lapin liiton projektipäällikkö Kristian Sievers kertoo.

– Espanjassa seurataan jopa lehtien yleisönosastokirjoituksia, kuinka paljon ja mistä matkailun ongelmista ihmiset kirjoittavat.

Matkailustrategian liitteenä on saamelaiskäräjien tekemä ohjeistus vastuulliseen ja eettisen saamelaismatkailuun, ja Sieversin mukaan kaikkien matkailutoimijoiden tulisi perehtyä siihen.

– Ohjeet eivät varmasti ratkaise kaikkea, mutta ne antavat hyvän pohjan.

Myös Airbnb tarvitsee selkeät pelisäännöt. Sieversin mukaan tämä on enemmän lainsäätäjien ja kuntien päätöksentekijöiden kuin Lapin liiton käsissä.

– Helsingistä ollaan nyt saamassa ennakkotapauksia Airbnb-hotelleista.

Yksi syy kärhämiin on Airbnb:n hurja kasvu.

– Pitää muistaa, että Kittilän Levin mökkimajoituksesta suurin osa on yksityisten omistuksessa, ja niitä vuokrataan eri tavoilla. Kun se tapahtuu matkailukeskuksessa, vuokrausta on pidetty sallittuna. Kun sama tuodaan ihmisten arkeen, se aiheuttaa haasteita, Sievers sanoo.