Tuoreen tutkimukseen mukaan parisuhteen muutoksilla on yhteyksiä fyysiseen aktiivisuuteen. Eronneiden miesten arkiaskeleiden kokonaismäärä väheni neljän vuoden seurantatutkimuksen aikana. Naisilla, jotka olivat mittauspisteiden välisenä aikana löytäneet uuden puolison, kokonaisaskelmäärä väheni merkittävästi verrattaessa koko jakson ajan naimisissa olleisiin naisiin.
Tutkijoiden mukaan on vaikea sanoa yhtä selittävää tekijää parisuhteen muutosten vaikutuksista fyysiseen aktiivisuuteen.
– Vaikuttaa siltä, että elämäntilanteen muutos eron tai uuden parisuhteen myötä vaikuttaa aktiivisuuteen miehillä ja naisilla eri tavoin, tutkijatohtori Kasper Salin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta pohtii.
Tutkimuksessa selvitettiin myös sosioekonomisen aseman yhteyksiä fyysiseen aktiivisuuden muutoksiin. Ylimpään sosiaaliluokkaan kuuluvien miesten viikonlopun päivien ja naisten arkipäivien aerobisten askelten määrä oli noussut merkittävästi neljän vuoden aikana. Aerobisilla askelilla tarkoitetaan pidempikestoista ja intensiivistä liikuntajaksoa askeltiheyden ollessa vähintään 60 askelta minuutissa.
– Todennäköistä on, että he ovat lisänneet liikuntaharrastuksen kaltaista pitempikestoista ja intensiivisempää liikkumista tai esimerkiksi kävelylenkkeilyä, Salin sanoo.
Tutkimuksessa askeleet mitattiin viikon ajan vuosina 2007 ja 2011 yhteensä 1033 osallistujalta. Seurantajakson alussa tutkittavat olivat 34–49-vuotiaita. Kokonaisaskelmäärä nousi hieman neljän vuoden seurantajakson aikana. Suositellun 10 000 päivittäisen askeleen määrän saavutti vuonna 2007 viidennes (19 %) ja vuonna 2011 neljännes (25 %) osallistujista.
– Pidemmän aikavälin seurannat objektiivisesti mitatusta aktiivisuudesta ovat harvinaisia. Tässä tutkimuksessa käytetty askelmittari antaa luotettavamman kuvan kokonaisaktiivisuudesta kuin esimerkiksi perinteisesti käytetty kyselylomake, tutkijatohtori Salin kertoo.
Askeleiden lisääntyminen neljän vuoden seurantajakson aikana on erityisen positiivinen asia.
– Seurantajakso kuitenkin osoitti, että askelmäärien nousu keskittyy ylimpiin sosiaaliluokkiin, etenkin aerobisissa askeleissa. Fyysisen kunnon ja työkyvyn ylläpitämisen näkökulmasta juuri aerobisen askelten lisääminen onkin tärkeää, Salin toteaa.
Tutkija kuitenkin muistuttaa samalla arkiliikunnan merkityksestä. Kun kokonaisaskelmäärästä vähennetään aerobiset askeleet, jäävät jäljelle arkiaskeleet, jotka kuvaavat päivittäistä muuta aktiivista liikkumista.
– Askeleet kertyvät päivän mittaan moneen otteeseen, mikäli siihen antaa mahdollisuuden. Askelten lisäämiseksi ei välttämättä tarvitse joka päivä lähteä erikseen liikkumaan. Sen sijaan arjen valintoihin tulisi kiinnittää huomiota. Osa päivittäisistä siirtymistä voisi tehdä auton sijasta kävellen tai hissin vaihtaa portaisiin, ehdottaa Salin.
Tutkimus on osa LASERI-tutkimuskokonaisuutta. LASERI (Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät) on jo yli 30 vuotta kestänyt seurantatutkimus, jota johtaa professori Olli Raitakari Turun yliopistosta. Tätä Jyväskylän yliopistossa tehtyä osatutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen kulttuurirahasto.
