Tut­ki­mus: Kou­lu­jen lii­kun­ta­tun­neil­la esiin­tyy sek­suaa­lis­ta häi­rin­tää ja fyy­sis­tä vä­ki­val­taa op­pi­lai­den välillä ja opet­ta­jiin koh­dis­tuen

Tutkimusaineisto paljastaa, että neljä prosenttia liikunnanopettajista ilmoitti kokeneensa fyysistä väkivaltaa. Viisi prosenttia puolestaan kertoi kokeneensa sanatonta sekä yksi prosentti sanallista seksuaalista häirintää vähintään kerran kuukaudessa. Arkistokuva.

Kuva: Anssi Jokiranta

Liikuntatunneilla tapahtuvaa sanallista seksuaalista häirintää ja fyysistä väkivaltaa esiintyy niin oppilaiden välillä kuin liikunnanopettajaan kohdistuen. Asia ilmenee Suomen ensimmäisestä seksuaaliseen häirintään ja fyysiseen väkivaltaan keskittyvästä koululiikuntatutkimuksesta, jota toteutetaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Tutkimuksesta myös ilmenee, että nimittelyä ja fyysistä väkivaltaa ilmenee oppilaiden keskuudessa sitä enemmän, mitä useammin liikunnanopettajat raportoivat kokeneensa häirintää. Myös opettajan kokemattomuus näytti selittävän häirinnän ja väkivallan ilmentymistä.

– Asianmukaiset fyysiset kontaktit kuuluvat liikunnanopetukseen. Tästä huolimatta myös liikunnanopettajaan voi kohdistua epäasiallista ja häiritsevää seksuaalista tai jopa fyysistä väkivaltaa, tutkijatohtori Arto Gråsten sanoo tiedotteessa.

Tutkimusaineisto paljastaa, että neljä prosenttia liikunnanopettajista ilmoitti kokeneensa fyysistä väkivaltaa. Viisi prosenttia puolestaan kertoi kokeneensa sanatonta sekä yksi prosentti sanallista seksuaalista häirintää vähintään kerran kuukaudessa.

Viisi prosenttia opettajista raportoi oppilaiden välisestä päivittäisestä fyysisestä väkivallasta, viisi prosenttia sanattomasta häirinnästä sekä kahdeksan prosenttia sanallisesta seksuaalisesta häirinnästä päivittäin.

– Vaikka prosenttiluvut ovat itsessään melko alhaisia, niin koko Suomeen suhteutettuna sekä fyysistä väkivaltaa että seksuaalista häirintää liikuntatunneilla kokevien liikunnanopettajien ja oppilaiden määrä on merkittävä. Jokainen tapaus on liikaa.

Gråsten korostaa, että kouluissa olisi hyvä olla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien lisäksi selkeät raportointi- ja toimintamallit häirinnän ja väkivallan kitkemiseksi liikuntatunneilla.

Myös muut toimenpiteet ovat tarpeen.

– Koska vähäisempi työkokemus näyttää olevan yhteydessä väkivallan yleisyyteen liikuntatunneilla, ehdotamme seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa ennaltaehkäisevää koulutusta lisättäväksi nykyiseen liikunnanopettajakoulutukseen.

Tutkimuksen kyselyaineisto kerättiin vuonna 2018. Tulokset ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kolmivuotista PREACT-hanketta, joka hyödyntää aineistoa. Kyselyyn vastasi 175 liikunnanopettajaa, joista 122 oli naisia ja 53 miehiä.